marginaali

Tunge ne rakennekynnet vaikka hanuriisi

#9875. Sunnuntai, 4. lokakuuta 2009 klo 15.31.19, kirjoittanut Jani.

Sun äitiäs taan­noin kom­men­toi­nut suo­men­kie­li­nen späm­me­ri iski eilen tän­ne­kin. Merk­ka­sin kaik­ki­aan nel­jä kom­ment­tia ros­kak­si, ja toi­von mukaan Akis­met sen perus­teel­la vähi­tel­len oppii tun­nis­ta­maan nuo itsek­seen. Sitä odo­tel­les­sa WordPres­sin käyt­tä­jät voi­vat kir­ja­ta arvioin­ti- tai esto­sa­no­jen luet­te­loon­sa (Kes­kus­te­lun ase­tuk­sis­sa) kol­me seu­raa­vas­sa taka­pe­rin kir­joit­ta­maa­ni domai­nia. Vies­tin ne täl­lä lail­la taka­pe­rin, jot­tei späm­mää­ja sai­si niis­tä vahin­gos­sa­kaan yhtään link­ki­kar­maa. (Osoit­teet voi tar­vit­taes­sa kään­tää vaik­ka Tex­tO­pusin teks­tin­kään­tö­työ­ka­lul­la.) #

En ole vie­rail­lut näil­lä sivus­toil­la ja suo­sit­te­len, ettet­te tekään vie­rai­le, jot­tei späm­mää­jä sai­si palk­kaan­sa. Hävet­köön tykö­nään huo­no­ja kävi­jä­mää­ri­ään sii­hen saak­ka että kek­sii rehel­li­siä kei­no­ja nii­den kas­vat­ta­mi­seen. #

  • moc.itsoplehtennykennekar
  • moc.tusiaklavnediapmah
  • moc.suakkiel-kisal

Käy­tän kom­men­toi­jien yksi­tyi­syyt­tä suo­jaa­vaa lisä­osaa, joten näi­den ros­ka­kom­ment­tien­kaan lähet­tä­jän IP-osoi­tet­ta en näe, mut­ta sii­tä nyt ei vält­tä­mät­tä pal­joa voi pää­tel­lä­kään. Se saat­taa ihan hyvin olla zom­bi. Onhan sinun tie­to­ko­nee­si tie­to­tur­va kun­nos­sa? #

Sarrrja

#9642. Keskiviikko, 16. syyskuuta 2009 klo 19.13.05, kirjoittanut Jani.

No niin, tänään olen sin­koil­lut kom­ment­te­ja sin­ne sun tän­ne. Pää­tin ottaa kom­men­toin­ti­päi­väk­si tämän kes­ki­vii­kon ja perus­läh­tö­koh­dak­si sen, että jätän aina­kin yhden kom­men­tin aina­kin kaik­kien nii­den blo­gei­hin, jot­ka ovat kom­men­toi­neet minua vii­mei­sen vii­kon sisäl­lä, plus sit­ten muu­ta­mia mui­ta joi­ta sat­tuu mie­leen juo­lah­ta­maan. #

Pahoit­te­len… pah, en minä mitään pahoit­te­le. Mei­na­sin pahoi­tel­la kom­ment­tie­ni lai­haa asia­si­säl­töä, mut­ta jos minä sitä rupe­ai­sin pahoit­te­le­maan niin sitä­hän voi­si yhtä hyvin pahoi­tel­la sano­mi­sis­taan aina ja kaik­kial­la. Tar­koi­tuk­se­na­han täs­sä on las­kea sitä kom­men­toin­nin kyn­nys­tä vähän saman­lai­sel­la tek­nii­kal­la kuin tämän blo­gaa­mi­sen kyn­nys­tä las­kin vähän eri­lai­sel­la. En minä ole sano­mi­si­ne­ni niin suun­nat­to­man tär­keä kuin lip­sah­te­len tuon tuos­ta­kin itsel­le­ni uskot­te­le­maan, ja sen sisäis­tä­mi­nen on avain. #

Komment

#9596. Sunnuntai, 13. syyskuuta 2009 klo 10.52.16, kirjoittanut Jani.

Megafonimies auringonpaisteessa #

Olin­pa poik­keuk­sel­li­ses­ti iloi­nen kai­kis­ta pääl­le­ni sata­neis­ta aurin­gon­sä­teis­tä tuos­sa aamusel­la, kun vei­va­sin ulko­na pyö­räl­lä tee­pai­ta­sil­la­ni. Mei­nas mei­naan pik­kusen kyl­mä häp­siä. Hyvä näin, kyl­lä tämä täs­tä ilok­si muut­tuu! #

Tuli mie­leen, että voi­si pitää aina­kin yhden päi­vän vii­kos­sa sem­moi­sen, ettei blo­gai­si­kaan, vaan sen sijaan kom­men­toi­si oikein sar­ja­tul­ta joka suun­taan. Taka­rai­vos­sa­ni nal­kut­taa ääni sii­tä etten kom­men­toi kovin­kaan pal­jon, ja kui­ten­kin saan niin pal­jon kom­ment­te­ja ihmi­sil­tä, mis­tä olen teil­le syväs­ti kii­tol­li­nen. #

Kom­men­toi­mat­to­muu­te­ni joh­tuu pää­asias­sa ujou­des­ta­ni, jon­ka takia tyk­kään enem­män sanoa sanot­ta­va­ni tääl­lä omal­la tahol­la­ni. Sil­lä taval­la en tun­ge sitä tois­ten naa­maan, vaan sen voi tääl­tä käy­dä luke­mas­sa jos ketään kiin­nos­taa. Enkä kui­ten­kaan tie­ten­kään ajat­te­le teil­tä saa­mis­ta­ni kom­men­teis­ta noin, vaan vain niis­tä joi­ta jätän itse muu­al­le. Se on se sosi­aa­li­suu­den kyn­nys, jon­ka ylit­se­pää­se­mi­sen tämä blo­gi­tou­hu teki minul­le mah­dol­li­sek­si. #

Aja­tel­kaa, ei kai his­to­rias­sa ole tätä ennen kos­kaan ollut­kaan sel­lais­ta. Pöy­tä­laa­tik­ko­päi­vä­kir­jai­li­joi­den teks­te­jä­kään ei kukaan tyr­kyt­tä­mät­tä lue. Uutis­ryh­miin ja pos­ti­tus­lis­toi­hin­kin on se sama kyn­nys, en minä niil­le­kään kos­kaan ole läm­men­nyt. Nii­hin vies­tit­tä­mi­nen oli­si sitä itsen­sä tyr­kyt­tä­mis­tä, kun taas tääl­lä olen omal­la revii­ril­lä­ni ja minul­la on sanot­ta­vaa­ni täy­si oikeus, kos­ka se ei vie tilaa kenel­tä­kään muul­ta. #

Noh, täm­möis­tä jaa­rit­te­lua tänään. #