Unis­sa­ni on paik­ka, joka muis­tut­taa lähin­nä Kor­kea­saa­ren kal­liois­ta ran­taa. #

 #

Siel­lä kek­ku­loi­daan tuos­sa noin puo­len­vä­lin kiep­peil­lä, mis­sä on sel­lai­nen koko kal­lio­saa­ren kier­tä­vä kie­le­ke. Kal­lio ei ole kuin ehkä parin mie­hen kor­kui­nen. #

Etsin jotain ensin täl­tä meren­puo­lei­sel­ta puo­lel­ta, ja saan sel­vil­le että se onkin saa­ren toi­sel­la puo­lel­la, joten kier­rän sin­ne, vain saa­dak­se­ni sel­vil­le, että se mitä etsin on sit­ten­kin toi­sel­la puo­lel­la, jne. #

Se saa­ren toi­nen puo­li, jota en tuo­hon kuvaan piir­tä­nyt, on se moni­mut­kai­sem­pi paik­ka, eli siel­lä on mil­loin mitä­kin kui­lua ja köy­si­ra­taa ja teat­te­ria. #

Teat­te­rit, tai pikem­min­kin luen­to­sa­lit ovat toi­nen unie­ni vaki­tui­sis­ta lavas­teis­ta. Niil­le on tyy­pil­lis­tä, että ylin hyl­ly on mität­tö­män kapea, eli siel­lä on vai­kea pysyä, ja koko sali las­keu­tu­vi­ne penk­ki­ri­vei­neen muis­tut­taa enem­män­kin las­ket­te­lu­rin­net­tä kool­taan ja jyrk­kyy­del­tään. #

Salin edes­tä kat­soen oikean­puo­lei­ses­sa ylä­nur­kas­sa on ovi, jon­ka taka­na on puo­les­taan näis­sä unis­sa se “mil­loin mitä­kin kum­mal­lis­ta” -paik­ka. Siel­lä on erä­kämp­piä, ulko­sau­no­ja, mum­mi­lan paja tms. tai sit­ten tuo loput­to­mas­ti kier­ret­tä­vä kal­lio­saa­ri. #