Ro-56
#19598. Tiistai, 19. heinäkuuta 2011 klo 21.59.50, kirjoittanut Jani. 2
Käännetään 180 astetta… #
…ja siinä on taas gnuu. Mitä nuo keltaiset sen sarvista lähtevät sitten ovat, en tiedä. #
Ivalon susi syö yöllä ajokoiran. Isäntä kuvauttaa itsensä luurangon kanssa lehteen. Sen läpi näkyy Lapinmaa. Harhaileva susi, sanovat. Ei, laumasta häädetty, hylkiö, Ivalon susi. Kukapa nyt Ivaloon tulisi, ellei jätettynä, potkut saaneena. Miehet lähtevät susimetsälle. Hyvästelevät vaimonsa, keräävät vihan. Mutta ei löydy sutta. Panevat nuotion, pitävät vahtivuoroa. Ivalossa on yksinäistä olla, pitkät kylmät talvet, sivistymätöntä, väkivaltaista, heikomman ja haavoittuvan kimppuun käydään säälittä. Kaikki olisi toisin jos ei olisi Ivalon sutta. Ivalon susi se on joka tappoi sen ja sen, pani juomaan, ja sen ja sen pani haulikolla itsensä lopettamaan. Ivalon susi se on että ei ole kunnon kouluja ja raha pysyy pääkaupungissa. Susi ajaa opettajat etelään. Maataloustukia leikkasi taas, Ivalon susi. Ja kun yksi kiinalaisen pitäjä ajettiin pois jo toisia tuli junalla, susia Ivaloon. Ivalon susi vei siltä ja siltä rouvan ja siltä työpaikan. Tarpeetonta elämää, rumia matalia virastoja, matalia ajatuksia. Myöhemmin aamu valkenee. Kaikki nukkuvat sikeästi. Nuotio on sammunut samaan aikaan kuin vahtivuorolainen. Ja siinä se on: Ivalon susi käyskentelee makaavien miesten keskellä. Haistelee jonkun kasvoja, kättä joka puristaa vielä haulikkoa. Jos aavistuksen verran liioittelisi, voisi nähdä sen kasvoissa vilahduksen lempeyttä, sääliäkin, mutta kova se on ja ilmeetön, täysi elukan ilme. #
Janne Nummela, Tommi Nuopponen, Jukka Viikilä: Ensyklopedia #