Nimen koodaus purettuna
#1984. Perjantai, 24. helmikuuta 2006 klo 12.21.27, kirjoittanut Jani. 0
“The Cyborg Name Decoder”
Name Decoder (via muun muassa) #
“The Cyborg Name Decoder”
Name Decoder (via muun muassa) #
“Oulussa ilmestyvä kulttuurilehti Kaltio on suututtanut tukijansa julkaisemalla uusimmassa numerossaan sarjakuvan, jossa esiintyy profeetta Muhammed. Sarjakuvan ilmestyttyä Kaltion verkkosivuille useat ilmoittajat ovat olleet yhteydessä lehden kustantajaan. Sampo-pankki ja vakuutusyhtiö Tapiola ovat jo ilmoittaneet lopettavansa ilmoittamisen Kaltiossa.” #
HS.fi: “Kaltio-lehden Muhammed-sarjakuva karkotti ilmoittajia” #
Voi hyvä luoja, että tuo sarjakuva on mahtava! Lukekaa ja naurakaa! #
Ja jos joku tuon jälkeen tulee väittämään, että tämä pilkkaa muslimeita, niin täytyy kyllä olla päässä vikaa ja huumorintaju särkynyt jo ajat sitten. #
Päivitys: Kaikki menee päin helvettiä. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]21:57[/klo] Lisäsin linkin päivitykseen.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]26.2. 11:29[/klo] Poistin toimimattoman linkin sitaatista.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Tapahtui kauan sitten… #
Näköjään en vieläkään kykene enkä halua muistella vuosien takaisia tuntemuksiani, mutta pystyin (pyynnöstä) kirjoittamaan tällaisen kliinisehkön, jotakuinkin koherentin selostuksen tapahtumien kulusta niiltä ajoilta siltä osin, kuin ne muistan. Jostainhan sitä on aloitettava. #
Kun masennukseni paheni, kävin psykiatrilla ja sain lääkkeet ja kertaviikkoisen terapian. Kirjoitin terapeutille kirjeen, jossa selostin sillä hetkellä pahimmiksi kokemani ongelmat, ja luetutin sen hänelle, koska pelkäsin, etten saisi asioita ulos kuitenkaan, jos ne olisi pitänyt sanoa ääneen. #
Se terapia loppui siihen. Terapeutti sanoi jutelleensa psykiatrin kanssa ja että he olivat todenneet, ettei tuosta terapiasta olisi minulle mitään apua tässä vaiheessa. Olin sen johdosta melko vakuuttunut, ettei minua mikään voi auttaa, ja tein sen myös psykiatrille selväksi seuraavalla käynnillä. Siinä vaiheessa hän ehdotti sairaalahoitoa, ja minä suostuin suoraan. En välittänyt (enkä kyllä tiennytkään) mitään mistään eri osastoista, mutta psykiatri kertoi pitävänsä erästä avo-osastoa minulle juuri sopivana, ja niinpä sain sitten lähetteen sinne. #
Menin sitten sinne osastolle, jossa sain (aluksi) oman huoneen ja seuraavana päivänä omahoitajan, joka opasti minut kädestä pitäen osaston kuvioihin. Alussa oli muutamia pakollisia kuvioita, eli lähinnä käyntiä verikokeessa, lääkärin (psykiatrin), sosiaalitantan ja myöhemmin psykologin luona ja EEG:ssä. Niiden ohella mitään varsinaista, pakollista ohjelmaa ei sitten ollutkaan. Osastolla oli kirjasto, ja toisaalla sairaalassa kuntosali ja joku käsityöjuttukin jossain. Minua ei kiinnostanut mikään, lähinnä vain se kirjasto. #
Niin no olihan siellä periaatteessa semmoinen aamuryhmä eli kokoontuminen aulaan aamupalan jälkeen. Siellä jaettiin tiettyjä arkiaskareita (tiskikoneen tyhjennystä, kukkien kastelua ja sen sellaista) osaston asukeille. Minä lintsasin niistäkin parhaani mukaan, koska pelkäsin kaikkea enkä jaksanut mitään. Ei siellä ketään pakotettu mihinkään, eikä minua oltaisi pakottamaan pystyttykään. #
Osaston avoimuus merkitsi sitä, että sen ulko-ovi oli auki ja sieltä sai siis käydä ulkona päiväsaikaan ihan mielensä mukaan (tietysti näiden sovittujen ohjelmien ulkopuolella). Toisinaan viikonloppuisin pääsi lomalle eli kotiin. #
Kaikkein tärkein ohjelma minulle oli keskustelutunti omahoitajan kanssa. Niitä hän järjesti minulle aina silloin, kun hän oli töissä. Se oli se, josta se todellinen apu minulle siellä tuli. En tiedä, onko niin uskominen luonnollinen osa jokaista hoitosuhdetta, mutta minä koin olevani onnekas omasta omahoitajastani; minusta hän oli paras, kaunein ja ihanin kaikista. Ja on edelleen. #
Sairaalaan mennessäni olin melko pahassa jamassa ja pelkäsin silti, että minua luultaisiin terveeksi ja että minut sen takia heitettäisiin sieltä heti ulos. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, eikä minua kotiutettu ennen kuin olin itse siihen valmis, muistaakseni noin kaksi kuukautta sinne tuloni jälkeen. #
Muistan minä paljon muutakin sieltä, paljon yksityiskohtia. Eivät ne oikein sopineet tähän. Niiden mutusteleminen tuntuu siltä kuin lipoisi kielellä irronneen hampaan jättämää koloa. Pientä kipua, joka on samalla kutkuttavan kihelmöivää. #
Meizi taisteli viime yönä Russell Crowea ja David Hasselhoffia vastaan lekoilla Free Record Shopissa. Sen kunniaksi pohdiskelen seuraavassa lyhykäisesti viihdemaailman kulutusasioita. #
Jackass: The Box Set näkyy tulleen täälläkin vihdoin ja viimein kauppoihin. Halvimmillaan olen toistaiseksi nähnyt sen Prismassa, jossa sille oli pantu hinnaksi 39 euroa. Tympäsee, ettei niiden passannut julkaista sitä semmoisena kuin se on tullut telkkarista. #
Minua ärsyttää kaikkein eniten se, etteivät nämä ole jaksomuodossa, ne ovat vain ottaneet kaikki sketsit yhdeltä kaudelta ja panneet ne syyttä suotta satunnaiseen järjestykseen. Tässä pitäisi olla viisi tuntia ennennäkemätöntä materiaalia, mutten vielä ole nähnyt yhtään pätkää, jota en olisi nähnyt jo aiemmin, ja joitain sketsejä on itse asiassa jopa leikattu. Ehren McGeheyn ‘skeittailua sokkona’ -sketsi on leikattu alle puoleen alkuperäispituudesta. #
Isthiezak: “A little confused” (Amazon.com; suomennos omani) #
Myös Lostin ykköskausiboksit ovat jo tulleet hyllyille. Kieltäydyn näkemästä niitä. #
Kävin hypistelemässä The Celliä Anttilassa, kun se oli vihdoin tiputettu alle kuuden euron hyllyyn, mutta vieläkin visuus iski ja jätin sen sitten sinne. Jos sen vaikka sais vieläkin halvemmalla… #
Edelleen Sin Cityn kahden deevykän erikoissetti on sekin tullut. #
“Keräilijän unelma, joka sisältää alkuperäisen teatteriversion lisäksi aiemmn julkaisemattomat, uudelleen leikatut ja pidemmät versiot elokuvan tarinoista sekä mittavat lisämateriaalit!” #
Pakko. Saada. Omistaa. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]18:27[/klo] Lisäsin maininnan The Cellistä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
En tiennytkään, että Vt ja Sellisti ovat tehneet musiikkivideon (via Kasa)! #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]26.2. 11:35[/klo] Lisäsin puuttuneen että-sanan.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #