Viisi vuotta sitten: Lukemista ja kävelyterapiaa
#5600. Torstai, 29. tammikuuta 2009 klo 14.40.23, kirjoittanut Jani. 5
Blogini alkutaipaleella heti kuntoiluaiheen jälkeen tulivat käsittelyyn ensimmäiset kirjat. Minään varsinaisena lukutoukkana minua tuskin on koskaan voinut pitää, mutta olen kyllä viihtynytkin kirjojen parissa. Enimmäkseen olen tavannut lukea faktaa. Fiktion puolella minua ovat tieteistarinoiden lisäksi kiinnostaneet lähinnä vain klassikoina pidetyt kirjat. Faktan ja fiktion suhdetta lukemistossani sekä kiinnostukseni kohteita faktan puolella kuvastaa hyvin ensimmäisessä kirjastoreissusta kertovassa merkinnässä oleva lainaamieni teosten luettelo. #
- Ritva Laaksonen, Liisa Heikkilä: Matka masennuksesta minuuteen
- Vladimir Nabokov: Lolita
- Noam Chomsky: New York 11.9.
- Alan W. Watts: Zen
- Michael Kerrigan: The Instruments of Torture
Klassikko ja neljä asiateosta. Mielenkiintoista tässä listassa minusta itsestäni näin jälkikäteen on se, että se ei tunnu olevan missään järjestyksessä. Olen käsittääkseni aina tukeutunut tiukasti muodollisuuksiin, eikä blogaamiseni ole tässä suhteessa ollut poikkeus. #
Hmm. Vieläkään en tiedä mitä suositukset sanoo linkityksestä ja välimerkeistä; pitääkö/saako pisteet ja pilkut ottaa osaksi linkkiä. #
30. maaliskuuta 2004: “Kirjastoon” #
Vaikka tekstin tekniset muodollisuudet huolestuttivat minua tuolloin tavalliseen tapaani, käyttämäni kieli oli kuitenkin siitä poiketen enemmän puhekielimäistä kuin nykyisin (ja siihen upottamieni puolipisteiden määrä aivan naurettava). Silti se, ettei yllä olevalla listalla ole mitään järjestystä, on minusta kummallista. Jollei muotoa määrää jokin ulkoinen taho eikä mikään käytännöllinen tekijä, olen keksinyt sellaisen ja pyrkinyt sitten noudattamaan sitä. Vähintäänkin olisin kuvitellut paremman puutteessa aakkostaneeni kirjat niitä listatessani. #
Jo ennen kirjallisuusaihetta oli kuntoilumerkinnän yhteydessä viuhahtanut psykoterapia-aihe, ja se toisti tämän temppunsa myös seuraavan sellaisen yhteydessä. En enää muista tarkalleen, koska psykoterapiaryhmässä käynnit aloitin, mutta se oli tuolloin kuitenkin vielä ihan aluillaan. #
Ja kävelin peräti eilisiltanakin terapiasta kotiin. Välillä olin kyllä taas varma että olen joutunut ties minne mutta ihan oikea reitti se sitten loppujen lopuksi oli. #
31. maaliskuuta 2004: “Keski-Suomen kevät” #
Kuinka paljon tulisinkaan vielä noita katuja sittemmin tallaamaan! Nyt osaisin kulkea tuon reitin vaikka silmät ummessa, ja itse asiassa niin toisinaan teenkin: kun en jaksa lähteä fyysisesti kävelylle, kävelen useinkin illalla ennen unen tuloa mielessäni Keltinmäestä kaupunkiin. Terapiaa sekin. #
Tuo Wattsin teos, joka tänä päivänä tuntuu joksenkin romanttiselta, on ollut minunkin hyllyssäni vuosia. The start of an unhealthy obsession, tekisi mieli sanoa.
Edit: Korjasin linkin. -Jani