Jep, uudis­tuk­sia. Vie­lä kun sai­si päi­vä­mää­rä­on­gel­man rat­kot­tua niin vot (w00t?). Kel­lu­via kuvia sisäl­tä­vät pos­tauk­set näkö­jään hajoa­vat hel­pos­ti. Kor­ja­sin täs­sä etusi­vul­la täl­lä het­kel­lä ole­vat rumim­mat ilmes­tyk­set mut­ta men­nei­syy­des­sä voi olla vie­lä rik­ko­nai­sia. Niis­tä voi mailata/kirjoittaa kom­ment­tia jos löy­tyy. Saa­tan kor­ja­ta, jos jak­san. #

Lisät­ty: Päi­vä­mää­rä­on­gel­ma rat­kais­tu, by moi. Kuin­ka tyy­dyt­tä­vää! #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]26.1.2009[/klo] 20:09 Muo­toi­lin WP:lle, päi­vi­tin tyy­liä ja linkit.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Kir­jan perus­teel­la olen entis­tä­kin vakaam­min sitä miel­tä että Sart­re oli täy­sin tur­ha jät­kä. No ei nyt täy­sin. Muu­ta­man hyvän loh­kai­sun sekin on suus­taan päästänyt“Kaikki ole­mas­sao­le­va syn­tyy vail­la tar­koi­tus­ta, elää heik­kou­des­sa ja kuo­lee sat­tu­mal­ta.”, mut­ta enim­mäk­seen vain tur­ha haihattelija.“Niin kau­an kuin olem­me tie­toi­sia sii­tä mitä olem­me, emme voi olla täy­sin sitä mitä olem­me” ja Ainoa nyky­ai­kai­seen maa­il­maan sopi­va talous­jär­jes­tel­mä on jon­kin­lai­nen sosia­lis­mi. Sen sijaan Camus… ah! Seu­raa­vas­sa siis lai­naus kir­jan teki­jäl­tä, ei suo­raan Camus’l­ta itsel­tään: #

“Ilman Juma­laa ei ihmi­sen toi­min­nal­le voi olla ole­mas­sa mitään lakia tai elä­män tar­koi­tuk­sel­le min­kään­lais­ta seli­tys­tä. Mei­dät on yksin­ker­tai­ses­ti hei­tet­ty tähän maa­il­maan. Lop­pu­tu­lok­se­na on pel­käs­tään kuo­le­ma. On vain tämä elä­mä eikä mitään muu­ta. Seli­tyk­sen puut­tu­mi­nen sinän­sä ei kui­ten­kaan ole yhtä kuin absur­di. “Absur­dia sitä vas­toin on tuon irra­tio­naa­li­sen tör­mää­mi­nen sii­hen epä­toi­voi­seen sel­vyy­den tavoit­te­luun, joka kajah­te­lee jos­sa­kin ihmi­sen sie­lun syvyyk­sis­sä.”” #

Seu­raa­van lai­nauk­sen alku­pe­räs­tä ei kir­jan puo­li­sar­ja­ku­va­mai­suu­den takia voi olla täy­sin var­ma; se on ikään kuin Camus’n suul­la sanot­tu, mut­ta teki­jä on saat­ta­nut täs­sä pukea käsi­tyk­sen­sä Camus’n aja­tuk­sis­ta omiin sanoi­hin­sa ennen sitä: #

“Pää­dyn lopuk­si kuo­le­maan ja tun­tee­seen, jon­ka se meis­sä herät­tää. Täs­tä asias­ta on jo kaik­ki sanot­tu, ja sove­lias­ta onkin sen vuok­si yrit­tää vält­tää paa­tos­ta. Mut­ta ei voi kui­ten­kaan olla lak­kaa­mat­ta ihmet­te­le­mät­tä sitä seik­kaa, että kaik­ki ihmi­set elää­vät ikään kuin kukaan ei “tie­täi­si”.” #

Mie­lee­ni hii­pii Sart­ren tar­joi­li­ja, joka näyt­te­lee tar­joil­jaa. Aina­kin Tho­dyn mukaan syy­nä tar­joi­li­jan käy­tök­seen on kui­ten­kin yli­ko­ros­tu­nut tie­toi­suus omas­ta iden­ti­tee­tis­tä, eikä niin­kään kuo­le­vai­suu­des­ta ja elä­män tar­koi­tuk­set­to­muu­des­ta. #

Kale­va #

Olen luke­nut Sat­tu­maa ja kaa­os­ta vas­ta kuusi sivua, mut­ta jo täs­sä tulee ensim­mäi­nen lai­nat­ta­va koh­ta vas­taan. #

Usein mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus kehit­tyy var­hai­ses­sa iäs­sä. Kuu­lu venä­läi­nen mate­maa­tik­ko Andrei N. Kol­mo­go­rov lisä­si tähän ylei­seen havain­toon eri­koi­sen ehdo­tuk­sen. Hän väit­ti, että ihmi­sen nor­maa­li psy­ko­lo­gi­nen kehi­tys pysäh­tyy sil­loin, kun mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus ilmaan­tuu. Niin­pä Kol­mo­go­rov ker­toi hen­ki­sek­si iäk­seen kak­si­tois­ta. Maan­mie­hen­sä Ivan M. Vino­gra­do­vin, joka oli pit­kään Neu­vos­to­lii­ton tie­dea­ka­te­mian vah­va ja pelät­ty jäsen, iäk­si hän ilmoit­ti kah­dek­san. Se vas­ta­si Kol­mo­go­ro­vin mukaan ikää, jol­loin pik­ku­po­jat repi­vät per­ho­sil­ta sii­piä ja köyt­tä­vät kis­so­jen hän­tiin van­ho­ja pel­ti­purk­ke­ja. #

Vas­tae­si­merk­kien löy­tä­mi­nen Kol­mo­go­ro­vin teo­rial­le ei luul­ta­vas­ti ole vai­ke­aa, vaik­ka se näyt­tää­kin usein ole­van häm­mäs­tyt­tä­vän oikeas­sa. Äärim­mäi­nen tapaus tulee mie­leen: kol­le­gan ikä on noin kuusi ja sii­tä syn­tyy käy­tän­nöl­li­siä ongel­mia, kun hänen on esi­mer­kik­si mat­kus­tet­ta­va yksin. Kol­le­ga menes­tyy mate­maa­tik­ko­na suh­teel­li­sen hyvin, mut­ten usko, että hän sel­viy­tyi­si fyy­si­koi­den aggres­sii­vi­sem­mas­sa yhtei­sös­sä. #

Hel­lyyt­tä­vän yksin­ker­tai­nen teo­ria, jos­kin tus­kin täy­sin vail­la perus­tei­ta havain­nois­sa todel­li­suu­des­ta. Väit­täi­sin jopa, että näin yksin­ker­tai­sel­la tasol­la sama nyrk­ki­sään­tö pätee min­kä tahan­sa väke­vän lah­jak­kuu­den ja hen­ki­sen kas­vun suh­tee­seen, ei pel­käs­tään mate­maa­ti­koi­hin. Veik­kaan, että mikä­li asi­aa tut­kit­tai­siin, ettei tar­vit­si­si noja­ta pelk­kiin mutu-spe­ku­laa­tioi­hin, jon­kin­lais­ta kor­re­laa­tio­ta asioi­den välil­le löytyisi.Rohkenen väit­tää, että aina­kin, mikä­li tätä asi­aa oli­si tut­kit­tu Neu­vos­to­lii­tos­sa, kor­re­laa­tio­ta näi­den asioi­den välil­le oli­si löy­ty­nyt joh­tuen sii­tä surul­li­ses­ta tavas­ta jol­la NL:ssa lap­si­ne­ro­ja hyö­dyn­net­tiin hei­dän pro­pa­gan­da-arvon­sa takia. Sii­tä ei kui­ten­kaan voi vetää auto­maat­ti­ses­ti tuo­ta Kol­mo­go­ro­vin joh­to­pää­tös­tä­Näin siis sii­nä tapauk­ses­sa, että Ruel­len sitee­raus ei vää­ris­te­le hänen tar­koi­tus­taan tahal­li­ses­ti tai tahat­to­mas­ti, enkä itse lue sitä omiin tar­koi­tus­pe­rii­ni sopi­vas­ti vää­rin., että mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus ilmes­tyes­sään kat­kai­see hen­ki­sen kehi­tyk­sen. Onhan täy­sin mah­dol­lis­ta, että hen­ki­nen kas­vu näi­den ihmis­ten koh­dal­la päät­tyy samoi­hin aikoi­hin, kun mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus ilmaan­tuu, ilman, että nii­den välil­lä on mitään sen kum­mem­paa kes­ki­näis­tä yhteyt­tä kuin tämä yhden­ai­kai­suus. #

Eli tämän mai­ni­tun tapauk­sen, jos­sa hen­ki­nen kas­vu tait­tuu kun mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus ilmes­tyy, ohel­la on hel­pos­ti (kuten Ruel­le­kin edel­lä tote­aa) kuvi­tel­ta­vis­sa aina­kin seu­raa­vat rin­nak­kais­ta­pauk­set: #

• Lah­jak­kuu­den ilmes­ty­mi­nen ei tapah­du samaan aikaan kuin hen­ki­sen kas­vun kat­kea­mi­nen; hen­ki­nen kas­vu on joko kat­ken­nut jo aikai­sem­min, tai sit­ten se jat­kuu vie­lä lah­jak­kuu­den ilmaan­tu­mi­sen jälkeenkin.
• Hen­ki­sen kas­vun kat­kea­mi­seen ei lii­ty min­kään­lais­ta lah­jak­kuu­den ilmaan­tu­mis­ta, jol­loin hen­ki­lö jää edel­lä kuva­tun kal­tais­ten spe­ku­laa­tioi­den ulko­puo­lel­le (kos­ka ne käsit­te­li­vät nime­no­maan lah­jak­kai­ta); hen­ki­löl­lä on kui­ten­kin poten­ti­aa­li lah­jak­kuu­teen peri­män­sä kaut­ta, mut­ta poten­ti­aa­li ei vain syys­tä tai toi­ses­ta aktua­li­soi­du kriit­ti­ses­sä iässä.Kriittisellä iäl­lä tar­koi­tan täs­sä ikää, jos­sa tuo lah­jak­kuus ilme­ni­si jos oli­si ilme­täk­seen. Kuten itse poten­ti­aa­li, se on siis hen­ki­lön peri­mään sidot­tu, eikä abso­luut­ti, toi­sin kuin hie­man huo­nos­ti valit­se­ma­ni att­ri­buut­ti kriit­ti­nen ehkä antai­si ymmärtää.

Ilman var­si­nai­sia tut­ki­muk­sia aiheesta[alaviite]Onko sel­lai­sia tut­ki­muk­sia? En tie­dä. Peri­aat­tees­sa se on täy­sin mahdollista.[/alaviite] tämä­kään ei kui­ten­kaan ole pelk­kää spe­ku­loin­tia kum­mem­paa, tai sen arvok­kaam­paa tie­toa kuin Kol­mo­go­ro­vin näke­mys asias­ta. #

 #

Kat­soin tämän elo­ku­van (Mas­ter and Com­man­der: Maa­il­man lai­dal­la) nyt lopul­ta­kin. Etu­kä­teen pel­kä­sin, että se on pelk­kää peit­sen­hei­lu­tus­ta. #

Vaik­ka aluk­si vai­kut­ti sil­tä että sojot­ti­men esit­te­lyä tämä onkin, onnek­si se osoit­tau­tui lopul­ta vain tar­koi­tuk­sel­li­sek­si osak­si Rus­sell Crowen esit­tä­män kap­tee­ni Jack Aubreyn hah­mon kehit­te­lyä. Eli kuten olin kuul­lut puhut­ta­van, tämä oli enem­män kuin pelk­kä meri­so­tae­lo­ku­va. Tai tar­kem­min sanot­tu­na tämä kyl­lä käsit­te­li meri­so­taa, mut­ta aihet­ta lähes­tyt­tiin nime­no­maan meri­so­ta­mies­ten kaut­ta. Tar­koi­tan täl­lä, että elo­ku­va ei ollut pelk­kä tyl­sä ihmis­suh­de­draa­ma vaan tapah­tu­mia ja toi­min­taa oli yllin kyl­lin (meri­so­ta ei ole mitään näper­te­lyä), mut­ta toi­saal­ta tämä elo­ku­va ei nojaa pelk­kään toi­min­taan ja visu­aa­li­seen ilmee­seen (joka näis­sä puit­teis­sa on tie­tys­ti vai­kut­ta­va), vaan taus­tal­la on ennen kaik­kea hyvä ja viih­dyt­tä­vä tari­na. #

Crowen näyt­te­li­jän­tai­dois­ta en tämän­kään elo­ku­van jäl­keen ole kovin vakuut­tu­nut, jos­kaan täs­sä hän ei ollut niin puu-ukko­mai­nen kuin monis­sa muis­sa elo­ku­vis­saan. Näyt­te­le­mi­seen miten­kään liit­ty­mät­tö­mä­nä sivuseik­ka­na mai­nit­ta­koon, että vaik­ka ylei­ses­ti ottaen en pidä pit­kää tuk­kaa mie­hi­se­nä, niin Crowe näyt­ti täs­sä elo­ku­vas­sa yllät­täen joten­kin pal­jon mie­hek­kääm­mäl­tä kuin muis­sa elo­ku­vis­sa, jois­sa olen näh­nyt hänet lyhyt­tuk­kai­se­na. #

Elo­ku­van muis­ta posi­tii­vis­ta puo­lis­ta mai­nit­ta­koon tai­ta­vat nuo­ret ja lap­si­näyt­te­li­jät, jois­ta var­sin­kin Max Pir­kis Bla­ke­neyn roo­lis­sa teki mie­les­tä­ni vakuut­ta­vaa työ­tä. #

Nega­tii­vi­se­na puo­le­na oli tais­te­lu­koh­taus­ten rea­lis­mi sii­nä mie­les­sä, että koko tou­hu oli niin hir­vit­tä­vää sähel­lys­tä, ettei sii­tä saa­nut juu­ri mitään tolk­kua. Vaik­ka Kah­den tor­nin tais­te­luis­sa tapah­tu­mat suju­vat­kin hie­man lii­an hyväs­sä jär­jes­tyk­ses­sä ollak­seen rea­lis­ti­sia (ikään kuin örkit ja tais­te­lu pahaa sor­mus­her­raa vas­taan oli­si rea­lis­tis­ta!) niin sen on val­mis anta­maan anteek­si, mikä­li vaih­toeh­to­na on se, ettei tapah­tu­mien kulus­ta saa sel­vää ennen kuin tais­te­lu on ohi ja lue­taan kuol­leet ja hen­gis­sä sel­vin­neet. #

Ai niin, ja tie­tys­ti ohjaa­ja Weirin kun­niak­si on las­ket­ta­va sekin, että elo­ku­va on rea­lis­ti­nen sikä­li, ettei sii­nä ole ensim­mäis­tä­kään nais­ta. #

Ylei­sar­vo­sa­na ei minus­ta ker­ro mitään, mut­ta sano­taan vaik­ka­pa niin, että jos tuli­sin elo­ku­va­teat­te­ris­ta tätä kat­so­mas­ta, niin oli­sin ihan tyy­ty­väi­nen sijoi­tuk­see­ni. DVD:nä en tätä itsel­le­ni ostai­si. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]29.1.2009 16:13[/klo] Muo­toi­lin WP:lle, päi­vi­tin tyy­liä ja linkit.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #