Vesi vs. valo
#350. Lauantai, 7. elokuuta 2004 klo 11.42.57, kirjoittanut Jani. 0
Harmillisen pieni, mutta muuten hieno. #
Harmillisen pieni, mutta muuten hieno. #
Vierastan tuota blogistan-käsitettä, mutta menköön nyt tässä yhteydessä. #
“Jukka Kajavia emme ole, Matti Nykäsiksi emme tule - olkaamme siis blogistanilaisia” -Marleena #
Miksikähän en lisänny Sepon viittausvaikeuksiatuottavastinimettyä blogia Pp:heni kun sen löysin? No nyt sekin on korjattu. Ja samantien luovun tässä ja nyt itseviittausten saitintarkennuksesta (idea jonka sain vasta viime yönä). #
Lisäys: Itse merkinnässäMiksen tätä sanaa aiemmin löytänyt? Entry → päiväkirjamerkintä → merkintä Seppo maistelee blogaajan odottavaa hiljaisuutta; muistan sen itsekin alkuajoilta[alaviite]Ikään kuin olisin tässä kokenutkin konkari, hah![/alaviite], mutta koska en yhäkään ole listautunut, olen pystynyt pitämään kuvitelmat laajasta lukijakunnasta ja verkostoitumisesta aisoissa ja hiljaisuus on nyt ihan luonnollista. Eilen tuli kyllä mieleen, että listautumisesta olisi etua tätä lukeville siinä mielessä, että Pinseri tietäisi sen jälkeen tiedottaa päivityksistä. Toisaalta päivitän kyllä mielestäni sen verran tiuhaan, että joka päivä täältä jotakin uutta voi odottaa löytävänsä. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]11:05[/klo] Lisäys: Seppo ja bogaajan odottava hiljaisuus.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
No niin, alkaa olla sen verran myöhä että on aika palata tuohon luvattuun hyönteisuneen. Jos en olisi absolutisti niin tässä vaiheessa olisi niiden kuuluisien rohkaisuryyppyjen paikka. #
Kuten kaikki kokeneemman Internet-polven ihmiset tietävät, Netistä löytyy kaikenlaisten kivojen ja hassujen juttujen ohella joitakin sairaita ja vastenmielisiä juttuja. Tässä vaiheessa näistä mitään tietämättömien ei kannata noudattaa ihmiselle niin perin luontaista uteliaisuuttaan niitä etsimällä, vaan kannattaa tutustua aiheeseen epäsuorasti. Suosittelen Wikipedian artikkelia shokkisivuista, eli Internet-sivuista, joilla on nimensä mukaisesti yksi ainoa tarkoitus: järkyttää katsojaa jollakin törkeällä materiaalilla. #
Tässä yhteydessä törkeä ei sitten tarkoita esimerkiksi naisen sukupuolielintä, vaan jos sellainen shokkisaitilta löytyykin niin tyypillisesti se olisi silvottu tai luonnollisella tavalla vakavasti epämuodostunut[alaviite]Huomattavaahan tässä on, että itse kuvan aihe voi olla vain luonnollinen poikkeama, mutta sen esille asettaminen pelkän shokkiarvonsa tähden on törkeää (puhumattakaan kohteen ihmisarvoa alentavaa). Tein tämän tarkennuksen koska en jaksanut viilata tuota lausetta niin, ettei sitä voisi ymmärtää väärin sen osalta, ettäkö epämuodostunut sukupuolielin olisi minusta törkeä.[/alaviite]. Mainittu Wikipedian artikkeli on objektiivinen, asiallinen, eikä sisällä kuvia siinä kuvatuista asioista. Tietysti, mikäli ei kestä rumien asioiden rehellisiä kuvauksiakaan, lienee syytä jättää artikkelikin lukematta. Mutta siinä tapauksessa kannattaisi jo ehkä jättää koko WWW kovempinahkaisille. #
Kuten nyt edellisestä voi päätellä, katsoisin itsekin kuuluvani tähän kokeneempaan Internet-polveen ja näin ollen olen nähnyt oman osani näitä törkeyksiä. Goatse tuli ja meni, ja sen näkeminen tietysti hieman vihlaisi niin kuin varmasti ketä tahansa keskivertoihmistä. Siitä pääsin kuitenkin yli hyvin pian ja tietysti se oli omalla tavallaan hauskakin juttu — ainakin siitä lopulta tuli sellainen loputtomien parodioiden (K18) kautta. Sen verran olen jo ehtinyt noille jopa turtua, että synkkänä hetkenä (K18) saatan jopa itsekin laskea niistä leikkiä. #
Tärkein etu kokemuksestani kuitenkin on, että osaan jo aavistaa sen, että jotain rumaa on tulossa, monesti välttää ne kokonaan, ja ennen kaikkea reaktiokykyni on hioutunut salamannopeaksi: jos jotakin törkyä yritetään päähäni tunkea ilman suostumustani (jollaisen saaminen on käytännössä lähes mahdotonta), hiirikäteni viuhahtaa ja ruma kuva katoaa näytöltä jälkiä jättämättä. Ja jälkiä ne totta vie voivat jättää. Erään kuvatunlaista törkyä keräilevänStileprojectin jäbä, jos luulette kestävänne. sanoin on olemassa kuvia, jotka palavat kiinni verkkokalvolle eivätkä enää sieltä lähde. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]29.3.2005[/klo] 10:55 Muotoilin WP:lle. Nykyaikaistin tyyliä.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]27.1.2009[/klo] 9:46 Päivitin tyyliä ja linkit.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Minut tuntevat tietänevätkin jo, etten ole mikään autourheilun suuri ystävä. #
Kukaan ei kuollut vali onneksi. #
“MM-rallin kilpailunjohdon mukaan ulosajolla ei ollut vakavia seurauksia. #
- Meidän saamiemme tietojen mukaan katsojat selvisivät ulosajossa vähäisin naarmuin, kilpailunjohtaja Simo R. Lampinen selvitti.” #
Yle: Neljä loukkaantui ulosajossa #
Villekin pitää rallista yhtä paljon kuin minä. Joku voisi kysyä, että mitä järkeä on rallinvihaajan asua Jyväskylässä. Joku toinen taas, että mitä järkeä on rallissa. Minä kysyn, että mitä järkeä on tiedotteessa, jossa ei kerrota tapahtuman päivämäärää vaan pelkkä kellonaika. #
Lapsenmieleenkin näin paha asia tunkeutuu: #
“Ralli kisassa on eilen loukkaantunu neljä ihmistä ne ollaan viety ampparilla sairaalaan.” #
pikku-j #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]7.8. 10:25[/klo] Lisäsin viittaukset Villeen ja Maan ystäviin.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]12:35[/klo] Lisäsin lainauksen pikku-j:ltä.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]20.11. 21:49[/klo] Poistin videot tilanpuutteen takia. Muokkasin nykytyylillä.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]15.12. 18:04[/klo] Palautin videot.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]22.6. 22:37[/klo] Muotoilin WP:lle, nykyaikaistin tyyliä. Päivitin Ylen uutislinkin. Lisäsin linkin päivitykseen sakotuksesta.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]22.11.2007 17:52[/klo] Poistin MPEG-videon ja linkin sakotuspäivitykseen.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]2011-07-30 13:59[/klo] Korvasin avi-linkin YouTube-linkillä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
“[Säätieteilijät] ovat kehittäneet yleisiä ilmakehän virtausmalleja. Niiden perusajatuksena on, että Maa peitetään hilalla, kussakin hilapisteessä mitataan tietty säätieteellisten muuttujien joukko (ilmanpaine, lämpötila jne.) ja muuttujien aikaevoluutio simuloidaan tietokoneella. Alkutieto (eli säätieteellisten muuttujien arvot tiettynä alkuhetkenä) kerätään satelliittien havainnoilla sekä ilmakehässä että maassa tehdyillä mittauksilla. Tietokoneet laskevat sitten näistä tiedoista, vuoristojen tunnetuista asemista ja runsaasta muusta tietojoukosta säätieteellisten muuttujien arvon jonakin myöhäisempänä ajankohtana, jonka jälkeen tuloksia verrataan todellisuuteen. #
Johtopäätöksenä on, että likimain viikon kuluessa virheet kasvavat kohtuuttomiksi. […] Tilaa on siis parannuksille (tietokoneohjelmissa, käytetyn hilan tiheydessä ja alkutilan mittausarvojen tarkkuudessa). Mutta jo nyt tiedämme, että säätä ei voi ennustaa tarkasti viikkoa tai kahta pitemmäksi ajaksi. Tutkimuksissaan säätieteilijät ovat havainneet tilanteita (nimeltään blocking eli sulkukorkeapaine), joissa säätä voi ennustaa tarkasti tavallista pitemmäksi ajaksi. Käsitteellisesti ja käytännössä tämän ennustettavuuden saavuttaminen on ollut melkoinen suoritus.” #
David Ruelle: Sattuma ja kaaos (kappalejako omani) #
Tästä kohdasta muistin, että olen lukenut selaillen tätä kirjaa jo vuosia sitten, koska tuo kohta on jäänyt mieleeni. Sen tähden minusta on hämmentävää kun taas vastakin joku tv-meteorologi selitti silmät kirkkaina että kuinka tietokoneohjelmia kehitetään koko ajan ja heillä on jo sisäisessä kokeilussa systeemit jotka tuottaa ennusteita kuukauden (tjsp.) ajalle. Miten ihmeessä, jos se kerran on mahdotonta? Onko kyse tuosta blocking-ilmiöstä, jonka ainakin tuon pätkän perusteella tulkitsen olevan paikallinen ja tilapäinen ilmiö? Ovatko meteorologit liian utopistisia oman alansa suhteen, vai onko tämä kirjan tieto kahden viikon ylärajasta vanhentunut ja jos on, niin miten? Miksen käytä Googlea sen sijaan että huutelen tässä ääneen näitä kysymyksiä? #
Huomiseksi lupasi ukkosta joka jatkuu sunnuntaihin asti. Eikä silti lopeta paahtamista. >:-E #
Miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun ihan oma kotoinen ilmatieteen laitoksemme meitä valistaa jo näin pätevästi: #
“Ilmakehämallit ovat tietokoneohjelmistoja, joiden avulla jäljitellään ilmakehän toimintaa. Oikea ilmakehä on niin monimutkainen, että malleissa joudutaan asioita yksinkertaistamaan. Malleilla voidaan arvioida sääilmiöiden käyttäytymistä lähitulevaisuudessa (sääennustusmallit), ilmastoa menneisyydessä tai tulevaisuudessa (ilmastomallit) tai kemiallisten aineiden liikkeitä ja käyttäytymistä ilmakehässä (leviämis-, kulkeutumis- ja reaktiomallit). Ilmakehämallit ovat ainoa keino, jonka avulla voidaan laatia sääennusteita useiksi vuorokausiksi eteenpäin alueilla, joilla sää vaihtelee nopeasti, kuten esimerkiksi Suomessa. […] #
Mallit tarvitsevat lähtöarvoikseen tietoja ilmakehän tilasta laskennan alkuhetkellä. Nämä tiedot voivat olla ympäri maapalloa tehtyjä säähavaintoja, satelliittimittauksia tai arvioita ilmakehän kaasujen ja hiukkasten pitoisuuksista. Laskennan aikana tietokoneella ratkaistaan suuri joukko fysiikkaan (ja kemiaan) liittyviä yhtälöitä, joista saadaan selville ilmakehän tila hetkeä myöhemmin. Uutta tilannetta käytetään alkuarvona seuraavaan laskentaan ja niin edelleen, kunnes ollaan päästy halutun jakson loppuun.” #
“Ilmatieteen laitoksella on käytössä kansainvälisenä yhteistyönä kehitetty sääennustusmalli, jolla ennustetaan pohjoisen Euroopan säätä pariksi vuorokaudeksi.” #
“Jotta konvektiota (voimakasta mutta pienialaista ilmakehän nousuliikettä) voisi tapahtua edellytetään, että ilmakehän kerros on instabiili ja kerrokseen on kosteuden konvergenssia.” #
Ilmatieteen laitos: “Säänennustusmallissa käytettävä fysikaalinen parametrisointi” #
Eli onko tuo viimeinen nyt sitten yhtä kuin se korkeasulkupaine? #
Mutta ei puolta sanaa mistään paria vuorokautta pitemmälle ulottuvista ennusteista, ei edes tutkimushankkeita esittelevällä sivulla. Sen sijaan ne tutkivat kyllä hurrikaanien syntyä! Meillä Suomessahan hurrikaanit tunnetusti aiheuttavat vuosittain valtavasti tuhoa. #
Tuolta löytyy kyllä kiitettävän yksityiskohtainen, joskin samalla myös kovin raskaasti matemaattinen ja siten ei-kansantajuinen kuvaus Suomessa käytettävästä sääennustusmallista. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]21:50[/klo] Lisäsin sitaatin ilmatieteen laitokselta ja sitä käsittelevät omat löpinäni.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]17.1.2007[/klo] 22:59 Nykyaikaistin tyyliä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #