Oli taas koh­ta­lon iro­ni­aa, että kom­ment­ti, jos­ta alla ole­va teks­ti sai alkun­sa, ei men­nyt peril­le kun yri­tin sitä jul­kais­ta. Kos­ka kui­ten­kaan Blog­ge­ris­ta ei kos­kaan tie­dä, enkä halua ruve­ta moi­las­te­le­maan, jul­kai­sen sen nyt tääl­lä sen sijaan, että nakut­tai­sin sitä jul­kai­su­nap­pia Sedik­sen blo­gis­sa. #

“Tämän te kaik­ki paa­vin­pilk­kaa­jat voi­sit­te Blo­gis­ta­nis­sa­kin jos­kus muis­taa, vaik­ka ano­ny­mi­teet­ti ja suo­men kie­li suo­jaa­vat­kin aika hyvin kaik­kein hen­ki­lö­koh­tai­sim­mil­ta louk­kauk­sil­ta. Huu­mo­ri­kir­joit­te­lun toki ymmär­rän, mut­ta mie­les­tä­ni tar­pee­ton uskon­nol­lis­ten tun­tei­den koh­tei­den louk­kaa­mi­nen on tuo­mit­ta­vaa.” #

Sedis Blog (via Kasa): “Ker­ro, ker­ro, kuvas­tin” #

Sedik­sen mie­li­pi­teet sai­vat minut taas ker­ran nie­les­ke­le­mään tyh­jää. Mik­si hel­ve­tis­sä uskon­nol­lis­ten tun­tei­den louk­kaa­mi­nen oli­si tuo­mit­ta­vaa, ja mis­sä ihmees­sä kul­kee “tar­peet­to­man” raja? Mik­si ihmees­sä Sedis heris­te­lee täl­lä taval­la sor­mea? Minä luu­lin lap­sel­li­suut­ta­ni, että täl­lai­nen “anta­kee armoa” -ajat­te­lu oli­si Suo­mes­ta hyvää vauh­tia haih­tu­mas­sa, mut­ta näkö­jään se on yhä vain voi­mis­saan. #

Kyl­lä ne mie­li­ku­vi­tuso­len­not saa­vat itse pais­koa kuu­mia kiviä mei­dän uskon­non kus­tan­nuk­sel­la nau­ra­vien nis­kaan ilman, että nii­den maal­li­set asia­na­ja­jat rupea­vat rie­hu­maan nii­den puo­les­ta, puhu­mat­ta­kaan, että niil­le maal­li­sil­le asia­na­ja­jil­le vie­lä ruve­taan sit­ten täl­lä taval­la puhe­mie­hik­si ja puo­lus­ta­jik­si! #

Joka sana­leik­kei­hin ryh­tyy, se sana­lei­kit kes­tä­köön. Vai­et­koon itse se, joka ei uskal­la sanoa suo­raan, mut­ta tur­ha tul­la mui­ta hys­syt­te­le­mään, että älkää nyt, nehän saat­ta­vat vie­lä vaik­ka suut­tua! Surul­lis­ta täs­sä koko jupa­kas­sa on se, että huo­mio tun­tuu joka puo­lel­la maa­il­maa nyt kes­kit­ty­vän sii­hen, että oli­ko se koraa­nin­hä­päi­sy­jut­tu tot­ta vai ei, eikä sii­hen, että onko väki­val­tai­suus ja ylei­nen rie­hu­mi­nen koh­tuul­li­nen reak­tio suh­tees­sa tapah­tu­nee­seen. Sitä se ei nimit­täin ole, eikä tämä ole vain mie­li­pi­de: siel­lä repi­kööt, saa­ta­na, tuk­kan­sa, viit­tan­sa ja peli­housun­sa sen kans­sa, jos eivät ker­ran kes­tä edes sitä mah­dol­li­suut­ta, että niin voi­si tapah­tua ja taa­tus­ti tapah­tuu­kin aina­kin jos­sain, jos nyt ei Guan­ta­na­mos­sa. #

Itse asias­sa minä voi­sin ostaa koraa­nin ja pan­na sen ves­saan vain sen takia, että todis­tet­ta­vas­ti niin oli­si sen jäl­keen tapah­tu­nut. Sen jäl­keen ehkä voi­tai­siin kes­kit­tyä sii­hen itse asi­aan, eli, että onko sen takia ihmis­ten kimp­puun käy­mi­nen oikein vai ei. Se on täs­sä olen­nai­sin­ta ja minus­ta kaik­ki tuol­lai­nen “varo­kaa nyt vähän, mitä sanot­te ja teet­te” on nii­den väki­val­tais­ten ja kai­ken­lais­ten rie­hu­mis­reak­tioi­den ja pitä­mis­tä oikeu­tet­tui­na ja koh­tuul­li­si­na. #

Myös tom­min kom­ment­ti on luke­mi­sen arvoi­nen. #

Suu­ri Saa­ta­na on pahan pro­jek­tio, mut­ta kos­ka juma­lan kal­tai­se­na näky­mät­tö­mä­nä mie­li­ku­vi­tuso­len­to­na sen teho oli­si mitä­tön, se tar­vit­see jon­kin­lai­sen kon­kreet­ti­sen muo­don ja USA nyt vain sat­tuu ole­maan sopi­va koh­de sil­le. Sii­nä on minus­ta perim­mäi­nen syy sil­le, mik­si koko tämä koh­kaa­mi­nen tämän koraa­ni­ju­pa­kan ympä­ril­lä puh­ke­si täl­lä taval­la. Itse asias­sa se, että kon­kreet­ti­nen muo­to on niin tar­peel­li­nen pahan pro­jek­tiol­le (Saa­ta­na), mut­tei hyvän pro­jek­tiol­le (juma­la) ker­too mie­les­tä­ni jotain näi­den kah­den tär­keys- ja arvo­jär­jes­tyk­ses­tä ihmis­ten mie­lis­sä. #

Ja vie­lä lopuk­si, ker­tauk­sen vuok­si: Sal­man Rush­dien tiuk­ko­ja sano­ja oikeu­des­ta tul­la lou­ka­tuk­si. Se, min­kä suun­taan minä täs­sä yri­tän hapuil­la, on sanot­tu jo niin kovin, kovin mon­ta ker­taa ja pal­jon, pal­jon parem­min, kuten esi­mer­kik­si juu­ri Rush­die, mut­ta yhä vain sitä näkö­jään täy­tyy jan­kut­taa. #

Aqua­rius #