Puo­lus­tus­voi­mien ampu­ma-alu­eel­la Rova­jär­vel­lä per­jan­tai­aa­mu­na tapah­tu­nees­sa räjäh­dy­son­net­to­muu­des­sa louk­kaan­tu­neis­ta varus­mie­his­tä yksi on kuol­lut, ker­too pää­e­si­kun­ta. #

Tur­mas­sa louk­kaan­tui meneh­ty­neen lisäk­si kuusi varus­mies­tä. […] Kak­si uhreis­ta on louk­kaan­tu­nut vaka­vas­ti. […] Kaik­ki uhrit ovat Porin Pri­kaa­tin Kra­naa­tin­hei­tin­komp­pa­nias­ta […] #

Louk­kaan­tu­neet varus­mie­het osal­lis­tui­vat tykis­tön ja kra­naa­tin­heit­ti­mis­tön har­joi­tuk­seen. […] TV-uutis­ten mukaan epäil­lään, että ammus oli­si räjäh­tä­nyt kra­naa­tin­heit­ti­men ylä­puo­lel­la. […] Pää­e­si­kun­nan kra­naa­tin­hei­ti­n­asian­tun­ti­ja […] pitää Rova­jär­ven kra­naa­tin­hei­tin tur­man mah­dol­li­se­na syy­nä kak­sois­la­taus­ta. #

“Rova­jär­vel­lä räjäh­dy­son­net­to­muus” (Yle; lin­ki­tyk­set omia­ni, kuva: puo­lus­tus­voi­mat) #

Puo­lus­tus­voi­mat (jon­ka sivus­to nati­see) yrit­ti ilmei­ses­ti alun­pe­rin vähä­tel­lä louk­kaan­tu­nei­den mää­rää: etusi­vul­la lukee vie­lä tämän kir­joi­tus­het­kel­lä­kin että “tämän het­kis­ten tie­to­jen mukaan [on] louk­kaan­tu­nut vii­si varus­mies­tä”, jos­kin lin­kin taka­na ole­vas­sa jutus­sa louk­kaan­tu­nei­ta sano­taan ole­van seit­se­män. #

Itse­hän suo­ri­tin myös pal­ve­luk­se­ni aikoi­naan kra­naa­tin­hei­tin­komp­pa­nias­sa, Jää­kä­ripri­kaa­tis­sa. Teh­tä­vä­ni oli lada­ta nii­tä räjäh­tä­viä piru­lai­sia put­keen ammut­ta­vik­si. Yksi­kään ei sil­loin räjäh­tä­nyt käsiin, vaik­ka kädet räjäh­ti­vät­kin tie­tyn­mal­li­sil­la kra­naa­teil­la (kalus­toe­sit­te­lyn kra­naat­ti­ku­vas­sa kes­kim­mäi­nen), jos ei niis­sä ollut hans­ko­ja. #

Saa näh­dä, suo­rit­ta­vat­ko ne yli­len­non tapah­tu­nees­ta huo­li­mat­ta. #

Seu­raa­va­na päi­vä­nä onnet­to­muu­den syyk­si näyt­tää var­mis­tu­van kak­sois­la­taus. Lisäk­si vaka­vas­ti louk­kaan­tu­nei­den mää­rä on nous­sut nel­jään. Uhrien nimet on jul­kais­tu puo­lus­tus­voi­mien sivuil­la. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]15.37[/klo] Päi­vi­tin sitaat­tia: yksi seit­se­mäs­tä menehtyi.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]3. 12. 2005[/klo] 10:31 Lisä­sin lin­kin päi­vi­tet­tyyn uuti­seen: kaksoislataus.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]10.34[klo] Lisä­sin lin­kin puo­lus­tus­voi­mien uuti­seen, jos­sa mai­ni­taan uhrien nimet.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

“Ete­lä­man­te­reen kei­sa­ri­ping­vii­neis­tä ker­to­va rans­ka­lai­nen luon­to­do­ku­ment­ti Ping­vii­nien mat­ka on […] kerän­nyt mil­joo­nay­lei­sön Rans­kas­sa, ja Yhdys­val­lois­sa se on kaik­kien aiko­jen toi­sek­si kat­so­tuin doku­ment­ti. #

Doku­ment­ti ker­too ping­vii­nien vai­val­loi­ses­ta mat­kas­ta parit­te­lu- ja munin­ta­pai­kal­le, jon­ne ker­tyy mat­kaa pari­sa­taa kilo­met­riä kalai­san meren äärel­tä. […] Rans­ka­lai­nen kuvaus­ryh­mä viet­ti Ete­lä­man­te­reel­la 40 asteen pak­ka­ses­sa yli vuo­den ja pää­si kame­roi­neen hyvin lähel­le näi­tä oma­pe­räi­siä otuk­sia.” #

Yle; lin­ki­tys oma­ni, kuva: “Peng5”, (cc) Bryn Jones: “Kei­sa­ri­ping­vii­nit mars­si­vat fil­mil­lä” #

Oi voi. Ja Ping­vii­nien mat­ka tulee Suo­men-ensi-iltaan toi­nen päi­vä, eli per­jan­tai­na. Oli­si­ko tämä nyt sit­ten se yksi niis­tä kah­des­ta tai kol­mes­ta vuo­sit­tai­ses­ta elo­ku­vas­ta? #

Entäs muut ping­vii­nien ystä­vät? ;-) #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]19.10.2007[/klo] 15:29 Päi­vi­tin mädän­neen Yle-lin­kin. Pois­tin mädän­neen Finn­ki­no-lin­kin. Muu­tin IMDb-lin­kin Wikipedia-linkiksi.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

“Luen taas ker­ran säh­kö­pos­tiin tup­sah­ta­nut­ta tie­do­tet­ta Trau­maat­tis­ten tapah­tu­mien loke­roin­ti ylei­sem­pää kuin on luul­tu. #

Olen loke­roi­nut pik­ku­vel­jen kuo­le­man jon­ne­kin taka­rai­von taa. Vaik­ka kuo­le­mas­ta tulee ensi tam­mi­kuus­sa kah­dek­san vuot­ta, ei voi sanoa, että haa­va sie­lus­sa oli­si paran­tu­nut. Arpeu­tu­nut kor­kein­taan.” #

yks­tois­ta (via Veloe­na): “Trau­maat­tis­ten tapah­tu­mien loke­roin­ti” #

Toi­voi­sin jonain päi­vä­nä kyke­ne­vä­ni kir­joit­ta­maan saman­lai­sen selos­tuk­sen asiois­ta, mut­ta minus­ta tun­tuu, ettei minul­la ole “asioi­ta”, jois­ta kir­joit­taa. Enkä toi­saal­ta tie­dä, onko se kir­joit­ta­mi­nen sit­ten lop­pu­jen lopuk­si niin tar­peel­lis­ta­kaan nyt, kun se on teh­ty aina­kin ker­ran marim­ban toi­mes­ta. Taval­laan se asia on aina yksi ja sama riip­pu­mat­ta ihmi­sis­tä ja tapah­tu­mis­ta, se tun­ne, tie­toi­suus on yksi ja sama. Jos sitä tie­toi­suut­ta ei tuo­ta jut­tua luke­mal­la pys­ty tavoit­ta­maan niin tus­kin­pa sitä sit­ten pys­tyy tavoit­ta­maan miten­kään muu­toin kuin jou­tu­mal­la itse koke­maan jotain, joka vii­mein­kin repii hereil­le, sii­hen tie­toi­suu­teen. #

Olen miet­ti­nyt tuo­ta arpien käyt­tä­mis­tä ver­taus­ku­va­na ja se on juu­ri sikä­li ongel­mal­lis­ta, että arpi on jo sinän­sä ihan hyvä asia, merk­ki mah­dol­li­ses­ti jo täy­del­li­ses­tä paran­tu­mi­ses­ta. Niin­pä, vaik­ka omaan ver­taus­ku­vaa­ni liit­tyy arpeu­tu­mi­nen­kin, niin se arpeu­tu­mi­nen on tapah­tu­nut tyn­gäs­sä, jon­ka pääs­tä on repey­ty­nyt raa­ja. Vaik­ka veren­vuo­to lak­kaa ja iho umpeu­tuu, ei irron­nut raa­ja kos­kaan tule takai­sin. Irron­nees­ta raa­jas­ta ei voi paran­tua. #