Niinkö, näinkö?
#1890. Tiistai, 24. tammikuuta 2006 klo 17.26.56, kirjoittanut Jani. 8
Tiedättekö sen inhottavan epämääräisen epätietoisuuden tunteen, joka hiipii vähitellen selkärankaa pitkin ylös takaraivoon ja yrittää puskea sieltä edelleen otsalohkoon vaikkapa nyt esimerkiksi silloin, kun yhtäkkiä huomaa, että joku, joka tavallisesti päivittää varsin säännöllisesti ja usein, onkin ollut pitkään hiljaa ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta? #
Mitä sille tunteelle pitäisi tehdä? Pitäisikö antautua huolestuttavimmille kuvitelmilleen, vai toivoa parasta ja luottaa siihen, että taustalta paljastuu yksi niistä lukuisista, kuviteltavissa olevista, ei-katastrofaalisista selityksistä? #
Pessimisti ei pety, mutta jos antautuu pelkojensa vietäväksi, ja sitten ne osoittautuvatkin aiheettomiksi, on rypenyt huolessaan ja leikannut omaa lihaansa aivan turhaan. Jos taas uskottelee itselleen, että kaikki kääntyy parhain päin, eikä niin käykään, putoaa suoraan nenälleen, koska kädet eivät olekaan valmiina vastaanottamaan päiniskeytyvää maata. #