“Täl­lä het­kel­lä ongel­mal­li­sin ras­kas­me­tal­li on elo­ho­pea, eri­tyi­ses­ti kalas­sa ole­va metyy­lie­lo­ho­pea. Tiet­ty­jen aluei­den jär­vis­sä kas­va­va suu­ri peto­ka­la (hau­ki, kuha, made) saat­taa sisäl­tää yli 1 mg/kg elo­ho­pe­aa. Elo­ho­pe­aa on run­saas­ti myös ravin­to­py­ra­mi­din hui­pul­la ole­vis­sa meri­ka­lois­sa (esim. ton­ni­ka­las­sa). Nykyi­nen ohjeis­tus läh­tee sii­tä, että hau­kea käy­te­tään vain 1 – 2 ker­taa kuu­kau­des­sa ja myös iso­jen ahve­nien, kuhien ja matei­den käyt­töä rajoi­te­taan, jos kalaa syö­dään päi­vit­täin. Ras­kaa­na ole­vil­le ja imet­tä­vil­le äideil­le hau­kea ei suo­si­tel­la lain­kaan (Elin­tar­vi­ke­vi­ras­to Tiedotteet/2004). Nämä ohjeet ovat erit­täin tiu­kat ja riit­tä­vät hyvin rajoit­ta­maan kalas­ta saa­ta­van metyy­lie­lo­ho­pean mää­rää. Ongel­ma jää­kin kos­ke­maan itse pyy­det­tyä kalaa syö­viä, jot­ka eivät nou­da­ta ohjei­ta. Väes­tö­ta­sol­la ongel­mal­li­sin on tiet­ty­jen väes­tö­ryh­mien run­saas­ti käyt­tä­mä ton­ni­ka­la.” #

“Sel­vi­tys eli­nym­pä­ris­tön kemi­kaa­li­ris­keis­tä”, s. 125 (1,29 Mt:n PDF; Kan­san­ter­veys­lai­tos) #

Wiki­pe­dian ton­ni­ka­la-artik­ke­lin mukaan “suu­rin osa pur­ki­te­tus­ta ton­ni­ka­las­ta on boniit­tia, [jos­sa] on erit­täin alhai­nen elo­ho­pea­pi­toi­suus.” Mut­ta mis­sä ovat nume­rot? Mis­sä ovat läh­de­viit­tauk­set, mis­sä ovat raa’at fak­tat? #

USA:n elin­tar­vi­ke- ja lää­kin­tä­vi­ran­omais­ten (FDA) mukaan“Mercu­ry Levels in Com­mercial Fish and Shell­fish”; mai­nit­tu arvo (0,353) on tau­lu­kos­sa lii­tet­ty ‘albaco­re’-ton­ni­ka­laan (“CANNED, ALBACORE”), joka sekin nime­nä on moni­sel­koi­nen: laji voi maan­kol­kas­ta riip­puen olla Thun­nus ala­lun­ga, Thun­nus atlan­tics, Thun­nus albaca­res, Serio­la lalan­di, Eut­hyn­nus affi­nis tai Eut­hyn­nus allet­te­ra­tus. mukaan purk­ki­ton­ni­ka­lan elo­ho­pea­pi­toi­suus on kes­ki­mää­rin 0.353 PPM eli mil­joo­nas­osaa. FDA:n doku­men­tis­sa on räi­keä puu­te, sil­lä aina­kaan minä en löy­tä­nyt sii­tä mai­nin­taa sii­tä onko kyse mas­sa- vai tila­vuuso­suuk­sis­ta. Olet­tai­sin sil­ti, että kyse on mas­sas­ta. Niin­pä, jos las­ku­ni pitä­vät paik­kan­sa, esi­mer­kik­si kilos­sa (1 kg) ton­ni­ka­laa oli­si sil­loin 353 mik­ro­gram­maa elo­ho­pe­aa. Han­nu Huus­ko­senHan­nu Huus­ko­nen: “Kalo­jen elo­ho­pea­pi­toi­suus Pie­lis­joes­sa ja Koi­ta­joen vesis­tö­alu­eel­la” (190 kt:n PDF), s. 9 mai­nit­se­ma refe­rens­si­ma­te­ri­aa­li, CRM 422, sisäl­tää jopa 599 mik­ro­gram­maaa elo­ho­pe­aa. #

Kuin­ka pal­jon elo­ho­pe­aa voi sit­ten syö­dä ennen kuin se on vaa­rak­si ter­vey­del­le? Vuon­na 2003 YK:n ympä­ris­tö­oh­jel­ma (UNEP) puo­lit­tiE-R. Venä­läi­nen, A. Hal­li­kai­nen, R. Par­man­ne, P.J. Vuo­ri­nen: “Koti­mai­sen jär­vi- ja meri­ka­lan ras­kas­me­tal­li­pi­toi­suu­det” (190 kt:n PDF), s. 10 sii­he­nas­ti­sen, elo­ho­pe­aa kos­ke­van suo­si­tusar­von­sa vii­kot­tai­sel­le saan­nil­le (PTWI) 1,6 mik­ro­gram­maan ruu­miin pai­no­ki­loa koh­ti. Tämän­het­ki­sen pai­no­ni (86 kg) perus­teel­la tämä tila­päi­sek­si mak­si­mik­si tar­koi­tet­tu vii­kot­tai­nen enim­mäis­saan­ti­ni oli­si siis 1,6 × 86, eli 137,6 mik­ro­gram­maa. #

UNEP:n suo­si­tusar­vo on ase­tet­tu väes­tön her­kin­tä ryh­mää eli kehit­ty­mäs­sä ole­via sikiöi­tä aja­tel­len. Aikui­sen keho kes­tää näi­tä myrk­ky­jä tie­tys­ti huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Tämä ei kui­ten­kaan auta asi­aa, jos ton­ni­ka­laa syö vii­kos­sa kilon, mikä minul­la tulee hel­pos­ti täy­teen (Eldo­ra­don 185 gram­man tölk­ke­jä, jois­sa on 150 gram­maa ton­ni­ka­laa, menee tyy­pil­li­ses­ti kuu­des­ta seit­se­mään purk­kia vii­kos­sa). Jos kilos­sa ton­ni­ka­laa on 599 mik­ro­gram­maa tai edes FDA:n tar­joa­ma 353 mik­ro­gram­maa elo­ho­pe­aa, elo­ho­pean­saan­ti­ni on lähes jat­ku­vas­ti reip­paas­ti yli kak­sin­ker­tai­nen suo­si­tuk­seen näh­den. Ja suo­si­tus­kin on nimen­sä mukai­ses­ti tila­päi­sen (pro­vi­sio­nal), ei jat­ku­van saan­nin tur­val­li­sek­si arvok­si tar­koi­tet­tu. #

Minul­la on siis edes­sä­ni lois­ta­va tule­vai­suus ihmis­kuu­me­mit­ta­ri­na. #

Vaka­vas­ti puhuen, elo­ho­pean hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat mel­ko syn­kät. Kalois­sa elo­ho­pea on lähes koko­naan metyy­lie­lo­ho­pea­naHuus­ko­nen, s. 4, joka eli­mis­töön kasau­tues­saan voi aiheut­taa kai­ken­lais­ta ikä­vää: #

“Metyy­lie­lo­ho­pea ja muut orgaa­ni­set elo­ho­peayh­dis­teet ja riit­tä­vän kor­keat metal­li­sen elo­ho­pean pitoi­suu­det voi­vat aiheut­taa pysy­viä aivo- ja munuais­vau­rioi­ta. Ne voi­vat vai­kut­taa aivo­jen eri osiin ja nii­hin liit­ty­viin toi­min­toi­hin. Seu­rauk­se­na voi olla per­soo­nal­li­suu­den muu­tok­sia, vapi­naa, näön muu­tok­sia, kuu­rout­ta, lihas­koor­di­noin­nin häi­riöi­tä, tun­toais­tin mene­tyk­siä ja muis­ti­häi­riöi­tä. Munuai­set ovat myös herk­kiä elo­ho­pean kai­kil­le muo­doil­le, sil­lä elo­ho­pea kerään­tyy munuai­siin ja voi­vat vau­rioit­taa nii­tä.” #

SGS Fim­ko Ltd.: Säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­tuot­tei­den hait­ta-aineet ja nii­den ana­lyy­sit (koros­tus oma­ni) #

Tämän kai­ken sel­vit­tä­mi­sen jäl­keen minua ihme­tyt­tää enää kak­si asi­aa. Ensin­nä­kin se, että mik­si ihmees­sä minä en tien­nyt täs­tä kai­kes­ta yhtään mitään ennen kuin ter­vey­des­tä­ni huo­les­tu­nut ihmi­nen sii­tä minul­le mai­nit­si? Minus­ta öljys­sä uiva ton­ni­ka­la on niin her­kul­lis­ta, että voi­sin var­mas­ti syö­dä sitä vaik­ka pari­kin purk­kia joka päi­vä, enkä minä tie­täi­si sen vaa­ral­li­suu­des­ta yhti­käs mitään! #

Kuu­lun tie­tys­ti tuo­hon alus­sa mai­nit­tuun, “väes­tö­ta­sol­la” ongel­mal­li­seen ryh­mään, joka kulut­taa ton­ni­ka­laa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin kes­ki­ver­to kadun­tal­laa­ja, mut­ta eipä minua sil­ti mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si aivo­vau­rioit­taa tie­tä­mät­tä­ni syö­mäl­lä elo­ho­peal­la. Yksin­ker­tai­nen “Kan­san­ter­veys­lai­tos suo­sit­te­lee ton­ni­ka­laa syö­tä­väk­si kor­kein­taan kah­des­ti vii­kos­sa.” -vir­ke töl­kin kyl­jes­sä oli­si riit­tä­nyt minul­le tämän tut­ki­mus­työn teke­mi­seen jo mon­ta, mon­ta niel­tyä elo­ho­pea­mil­li­gram­maa sit­ten! #

Ja se toi­nen asia, joka minua ihme­tyt­tää, on se, että mil­lä pirul­la minä ton­ni­ka­lan nyt oikein kor­vaan? Älkää­kä tul­ko ehdot­ta­maan mitään sei­tiä. Sei­ti mais­tuu ihan pas­kal­ta ton­ni­ka­laan ver­rat­tu­na, sitä ei voi syö­dä sel­lai­se­naan pur­kis­ta, ja lisäk­si sitä pitäi­si syö­dä mel­kein kak­sin­ker­tai­nen mää­rä saman pro­teii­ni­mää­rän saa­mi­sek­si! #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]3.10. 23:17[/klo] Lisä­sin ala­vii­te­loh­kon lop­puun siel­tä puut­tu­neen </div>-tagin.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #