Tieto on kuin nainen: se tahtoo olla vapaa, mutta maksullinenÄH
#2454. Tiistai, 3. lokakuuta 2006 klo 21.47.28, kirjoittanut Jani. 16
Kuulin tänään (muistaakseni) ensimmäistä kertaa muiden muassa mustikan runsaasti sisältämistä aineista, antosyaaneista. Niiden on ensimmäisissä tutkimuksissa todettu estäneen varsin tehokkaasti syöpäkasvainten leviämistä koe-eläimissä. Kyse ei siis ole pelkästään näiden flavonoideihin kuuluvien pigmenttien antioksidanttisesta luonteesta, vaan tuossa JBC:ssä kesällä julkaistussa tutkimustuloksessa tosiaankin kerrotaan erityisesti syanidiini-3-glukosidin (lyhyemmin C3G:nC3G tulee sanoista cyanidin-3-glucoside; molekyylin nimen suomennos (syanidiini-3-glukosidi) on omani ja siten äärimmäisen epäluotettava, MEOB.) suoraan vähentäneen ihosyövällä kidutetuissa hiirissä esiintyneiden kasvainten määrää ilman samaa sotkua jätettyihin hiiriin verrattuna. #
Koska tutkimus on englanninkielinen ja sen lukemisesta täytyisi maksaa, (maksutta luettavissa olevassa) tiivistelmässä C3G:n lähteeksi ainoana mainitun blackberryn tarkka merkitys jää minulle hämäräksi. Blackberry on nimittäin paitsi mustikasta toisinaan käytettävä nimitys (mustikan varsinainen englanninkielinen nimi on bilberry), myös tietysti karhunvatukka, jollaisen kuva koristaakin joitain tästä tutkimustuloksesta kertovia uutisia. #
Yritin tästä syystä etsiä tarkkaa tietoa mustikan C3G-pitoisuudesta. Koko mustikkaa ei ollut edes mainittu[alaviite]Kiitos tuplapassiivikissan pöydälle nostamisesta, Ohi Ammuttu, ja kiitos sen elukan alasampumisesta, PA![/alaviite] Wikipedian englanninkielisellä antosyaanisivulla listattujen kasvien joukossa. (Miksi tuo lause kuulosti aivan epämuodostuneelta?) (Pitäisikö suluissa olevat lauseet laskea mukaan, kun pyritään neljän lauseen ideaaliseen kappalekokoon?) #
Sen perusteella, mitä löysin, vaikuttaa siltä, että perustavaa laatua olevan, mustikan antosyaanipitoisuuksia kartoittavan tutkimuksen ovat tehneet Suomalainen ja Keränen vuonna 1961 Suomen Oy Alkoholiliike Ab:n armosta ja myötävaikutuksesta. #
“The content and composition of anthocyanins in bilberries, as well as in blueberries, has been determined earlier by Suomalainen and Keränen (1961), Martinelli et al. (1986), and Wang et al. (2000).” #
Jaakola, Määttä et al.: “Expression of Genes Involved in Anthocyanin Biosynthesis in Relation to Anthocyanin, Proanthocyanidin, and Flavonol Levels during Bilberry Fruit Development” (479 kt:n PDF-tiedosto) (PSLA #
Tutkimuksensa tuloksista tämä parivaljakko tiedotti nähtävästi tuolloin Nature-lehden lukijain palstalla, ja niihinkin käsiksi pääseminen on - arvaattekin tämän jo - maksun takana.) #
Voisi ehkä olettaa, että tämä blackberry-nimen kaksoismerkityksestä johtuva hankaluus ei johtaisi kovin suuriin vahinkoihin, eli, että C3G:tä olisi sekä karhunvatukoissa että mustikoissa, mutta olisi kuitenkin mukava saada tälle otaksumalle jonkinlainen varmistus. Minua vituttaisi keljuttaisi suunnattomasti syödä jotain kuvitellen sen terveysvaikutuksista asioita, jotka sittemmin osoittautuisivat juuri siksi: pelkäksi kuvitelmaksi. Vaikka tiedän kyllä monia, joita se ei häiritsisi vähääkään, niin minä tuntisin itseni täydelliseksi aasiksi. Ei sillä, ettäkö vaikkapa nyt mustikoiden syömisestä mitään haittaa olisi. #
Tämä tämänpäiväinen tehonpurskahdukseni johtuu kasviperäisistä ravintoaineista sekin: noin kerran kuukaudessa nautittuna kofeiini on piristävä huume, joka aiheuttaa minussa näköjään parhaimmillaan positiiviseksi tarmoksi kanavoituvaa maanisuutta. #
Kokeileppa http://www.blueberry.org
Thanks! Ravintoarvotaulukossa (64,2 kt:n PDF) kerrotaan ainakin, että sadassa grammassa mustikkaa on 15,02 milligrammaa syanidiinia (cyanidin) ja kaikenkaikkiaan 112,55 milligrammaa näitä antosyaaneja. C3G:n määrää ei ainakaan tuossa taulukossa valitettavasti ole erikseen mainittu.
Mutta entäs tämä? Haa, nyt tärppäsi! (65,4 kt:n PDF) kertoo, että - siis 1,20 milligrammaa C3G:tä grammassa, joka Ojalan laskuopin mukaan tekee 120 milligrammaa sadassa grammassa.
No mutta helvata, kuinkas siitä voi niin paljon tulla, jos kerta tuon ravintoarvotaulukon mukaan kaikkia antosyaaneja yhteensäkin on vain vajaat 113 milligrammaa sadassa grammassa? Jokin laskelmissani tai noiden lukujen tulkinnassani nyt kusee.
Ja jotta tämä olisi vielä vähän monimutkaisempaa, niin tuon antioksidanttidokumentin jälkimmäisellä sivulla mainitussa tutkimuksessa sitä C3G:tä sanotaan olevan peräti 1,79 milligrammaa/g.
Ja muuten nyt, kun tarkemmin katson tuota englanninkielistä antosyaani-sivua, niin siellä olevalla listalla on kuin onkin vaccinium-suku, eli suomeksi vanhat kunnon puolukat, joihin mustikkakin kuuluu (niin nurinkuriselta kuin se ainakin minusta ensin kuulostikin). Niiden sanotaan sisältävän 80-420 milligrammaa antosyaaneja sataa grammaa kohden, mutta se ei tietenkään sano juuri mitään siitä, että kuinka iso osuus siitä on juuri C3G:tä.
Taas kerran luen kateudesta vihreänä. Miten kukaan voikaan paneutua asioihin noin perusteellisesti?
Seuraavan kerran, kun mun pitää tehdä kouluun jotain tutkielman tapaista, yritän huijata ensin sut kirjoittaan siitä blogimerkinnäin, niin voin sitten onnellisesti copypastettaa sen, jooko? :]
Vaikka eipä semmosia taida olla nyt tiedossa ennen ensi syksyä, joten ei kannata pelästyä.
Kappas, sehän oli ihan viisaan oloinen kommentti. Enpä muistanut moista lainkaan tuottaneeni.
Norsis: Salaisuuteni ovat 1) aivan liian kapea-alainen kiinnostuksen ja siten myös perehtymisen kohde sekä 2) aihevalinnan täydellinen vapaus, joka mahdollistaa ihan oikeasti itseä kiinnostavien perehtymiskohteiden valitsemisen, jolloin motivaatio on huipussaan niin kauan kuin sitä riittää, ja 1):n ansiosta sitä yleensä riittää juuri sen verran kuin sen aihealueen täydelliseen tyhjiinimemiseen tarvitaan.
Katsotaanpa, että mitä vastasin sinulle silloin viimeksi, kun tästä samasta asiasta oli puhetta. :)
Jos nimittäin löydän sen, mikäs se olikaan… ai niin, se tonnikala! Huh, en näköjään sittenkään ole vielä ruvennut toistamaan itseäni niin pahasti kuin pelkäsin. Välillä vain tulee sellainen tunne, että jokohan minä tämänkin olen täällä kirjoittanut viiteen kertaan ja täsmälleen samoilla sanoilla.
PA: Kyllä vaan osaat.
Hei Jani, menikö sulla vahingossa blackberry ja blueberry sekaisin alkuperäisessä tekstissä? Blueberry = mustikka, blackberry = öö… karhunvatukka?
Muistan lukeneeni (mutta sori ei ole linkkejä) mustikan terveellisyyttä noin tsiljardista tutkimuksesta, että eiköhän senkin popsiminen ole aika terveysvaikutteista. Ja ainakin hyvää maustamattoman jugurtin kanssa :)
Eikös blackberry ole ihan mustaherukka?
Minun muistini väittää että blackberry on karhunvatukka…mutta ei jaksa perehtyä! Jani?
(Tarkkanäköisyyttä ja intensiteettiäsi ihaillen)
Mita mina olen kuullut koululaiille pitaisi syottaa mustikoita aamiaiseksi jos sattuu olemaan kokeet sina paivana,auttaa aivotoimintaan joten lapsukaiset meilla juo mustikka teeta, mustikka hunajan kanssa paivittain.Onhan mustikan terveellisyydessa jotain peraakin kun tekevat kerran mustikka pillereitakin,no joo, sehan ei mitaan todista.
Herukat on currant, blackcurrant ‚redcurrant…ja joo ainakin meilla karhunvatukka on blackberry ja vadelma on rasberry ‚no mikas sitten on boysenberry?boisenmarja?
Minä luotin tässä blackberry-asiassa ihan Wikipediaan. Siellä tuo varsinainen Blackberry-artikkeli on linkitetty suomenkielisen Wikipedian Karhunvatukka-artikkeliin. Lisäksi FinnPlacen online-kääntäjä käänsi blackberryn karhunvatukaksi, ja varmimmaksi vakuudeksi tässä vielä Googlen kuvahaku blackberrylle. Karhunvatukoilta nuo näyttävät.
Sen, että blackberry on myös vähemmän käytetty nimi mustikoille, minä poimin puolestaan Wikipedian blackberry-täsmennyssivulta, joka sanoo, että .
Tuo Bilberry-artikkeli tietää kertoa, että Mustikka-artikkeliin.
(lihavointi omani), ja se on puolestaan linkitettySain eräältä ystävälliseltä ihmiseltä luettavakseni kopion tuosta JBC-artikkelista, ja sen pohjalta mainitsen nyt tässä, että tutkimuksessa havaittiin C3G:n paitsi vähentäneen hiirissä havaittujen kasvainten määrää, myös pienentäneen niiden kokoa. Luulin poimineeni tuon yksityiskohdan jostain jo aiemminkin, mutta kun en sitten myöhemmin enää löytänyt sitä tuosta tiivistelmästä niin jätin sen merkinnästäni pois, jottei tulisi liioiteltua. Mutta sekin siis tosiaan oli niin, sillä artikkelissa sanotaan, että
(korostus omani).Lisäksi jutussa mainitaan, että juuri C3G on antosyaaneissa vahvimmin edustettu, ja esimerkiksi… blackberry-uutteessa C3G:tä on kaikista antosyaaneista jopa kahdeksankymmentä (80) prosenttia (viitteenä Houn ).
Artikkelissa käytetyn blackberryn merkitys, eli sen suomenkielinen nimi ei minulle tästä selvinnyt, mutta tutkimuksessa käytetty C3G oli joka tapauksessa uutettu nimenomaan blackberrysta (menetelmällä, joka on nähtävästi alkujaan kuvattu Zhengin ja Wangin artikkelissa ). Sen sanotaan olleen 99-prosenttisen puhdasta, ja mikäli ymmärsin oikein, niin sitä roiskittiin (tai ruiskutettiin) suoraan hiiriin istutettuihin kasvaimiin, eli tässä sitä ei annettu suun kautta.
En tiedä onko moinen ajatuskin tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta aivan naurettava, mutta näin maallikkona ajattelisin, että vahvimmin C3G:tä sisältävien hedelmien ja marjojen syömisen syöpääestävyydestä todistaisi tutkimus, jossa C3G saatettaisiin koe-eläimen elimistöön nimenomaan ruuansulatuksen kautta, eli samaa kautta kuin useimmat meistä mustikkansa nauttivat. Sitä kautta menevistä aineista kun iso osa pakkaa tietysti menemään ihan muualle kuin sinne missä niistä kenties olisi kovastikin hyötyä.
Pannaanpa tämä tänne kun en parempaakaan paikkaa keksinyt: