Tieto on kuin nainen: se tahtoo olla vapaa, mutta maksullinenÄH
#2454. Tiistai, 3. lokakuuta 2006 klo 21.47.28, kirjoittanut Jani. 16
Kuulin tänään (muistaakseni) ensimmäistä kertaa muiden muassa mustikan runsaasti sisältämistä aineista, antosyaaneista. Niiden on ensimmäisissä tutkimuksissa todettu estäneen varsin tehokkaasti syöpäkasvainten leviämistä koe-eläimissä. Kyse ei siis ole pelkästään näiden flavonoideihin kuuluvien pigmenttien antioksidanttisesta luonteesta, vaan tuossa JBC:ssä kesällä julkaistussa tutkimustuloksessa tosiaankin kerrotaan erityisesti syanidiini-3-glukosidin (lyhyemmin C3G:nC3G tulee sanoista cyanidin-3-glucoside; molekyylin nimen suomennos (syanidiini-3-glukosidi) on omani ja siten äärimmäisen epäluotettava, MEOB.) suoraan vähentäneen ihosyövällä kidutetuissa hiirissä esiintyneiden kasvainten määrää ilman samaa sotkua jätettyihin hiiriin verrattuna. #
Koska tutkimus on englanninkielinen ja sen lukemisesta täytyisi maksaa, (maksutta luettavissa olevassa) tiivistelmässä C3G:n lähteeksi ainoana mainitun blackberryn tarkka merkitys jää minulle hämäräksi. Blackberry on nimittäin paitsi mustikasta toisinaan käytettävä nimitys (mustikan varsinainen englanninkielinen nimi on bilberry), myös tietysti karhunvatukka, jollaisen kuva koristaakin joitain tästä tutkimustuloksesta kertovia uutisia. #
Yritin tästä syystä etsiä tarkkaa tietoa mustikan C3G-pitoisuudesta. Koko mustikkaa ei ollut edes mainittu[alaviite]Kiitos tuplapassiivikissan pöydälle nostamisesta, Ohi Ammuttu, ja kiitos sen elukan alasampumisesta, PA![/alaviite] Wikipedian englanninkielisellä antosyaanisivulla listattujen kasvien joukossa. (Miksi tuo lause kuulosti aivan epämuodostuneelta?) (Pitäisikö suluissa olevat lauseet laskea mukaan, kun pyritään neljän lauseen ideaaliseen kappalekokoon?) #
Sen perusteella, mitä löysin, vaikuttaa siltä, että perustavaa laatua olevan, mustikan antosyaanipitoisuuksia kartoittavan tutkimuksen ovat tehneet Suomalainen ja Keränen vuonna 1961 Suomen Oy Alkoholiliike Ab:n armosta ja myötävaikutuksesta. #
“The content and composition of anthocyanins in bilberries, as well as in blueberries, has been determined earlier by Suomalainen and Keränen (1961), Martinelli et al. (1986), and Wang et al. (2000).” #
Jaakola, Määttä et al.: “Expression of Genes Involved in Anthocyanin Biosynthesis in Relation to Anthocyanin, Proanthocyanidin, and Flavonol Levels during Bilberry Fruit Development” (479 kt:n PDF-tiedosto) (PSLA #
Tutkimuksensa tuloksista tämä parivaljakko tiedotti nähtävästi tuolloin Nature-lehden lukijain palstalla, ja niihinkin käsiksi pääseminen on - arvaattekin tämän jo - maksun takana.) #
Voisi ehkä olettaa, että tämä blackberry-nimen kaksoismerkityksestä johtuva hankaluus ei johtaisi kovin suuriin vahinkoihin, eli, että C3G:tä olisi sekä karhunvatukoissa että mustikoissa, mutta olisi kuitenkin mukava saada tälle otaksumalle jonkinlainen varmistus. Minua vituttaisi keljuttaisi suunnattomasti syödä jotain kuvitellen sen terveysvaikutuksista asioita, jotka sittemmin osoittautuisivat juuri siksi: pelkäksi kuvitelmaksi. Vaikka tiedän kyllä monia, joita se ei häiritsisi vähääkään, niin minä tuntisin itseni täydelliseksi aasiksi. Ei sillä, ettäkö vaikkapa nyt mustikoiden syömisestä mitään haittaa olisi. #
Tämä tämänpäiväinen tehonpurskahdukseni johtuu kasviperäisistä ravintoaineista sekin: noin kerran kuukaudessa nautittuna kofeiini on piristävä huume, joka aiheuttaa minussa näköjään parhaimmillaan positiiviseksi tarmoksi kanavoituvaa maanisuutta. #
Kokeileppa http://www.blueberry.org