Diagnoosi, eli mitä sairaalasta jäi käteen?
#2639. Perjantai, 9. helmikuuta 2007 klo 14.57.37, kirjoittanut Jani. 12
F32.2: vaikea ripuli masennustila ilman psykoottisia oireita (osin toipunut). #
F60.0: Epäluuloinen persoonallisuus estynein ja vaativin piirtein (tämän muotoilusta lääkäri oli erityisen ylpeä). #
Työkyvytön (toistaiseksi). #
Lopetan paroksetiiniin, alotan peratsinin. #
Luin Amerikan Psykon loppuun pari minuuttia ennen hoitokokousta, jonka jälkeen kotiuduin. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]15:04[/klo] Lisäsin kappaleen lääkityksestä.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]16:27[/klo] Lisäsin suluissa olevan huomautuksen persoonallisuushäiriökappaleen loppuun. Lisäsin kappaleen Amerikan Psykosta.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #
On sulla kyllä kieltämättä aika sopivat lukuaiheet tuollaiseen paikkaan.. hmm. Näkikö henkilökunta mitä luit? Teitkö sen provosoidaksesi? Hihhi, minä ainakin olisin tehnyt sen juuri siitä syystä.
Selvisin juuri hengissä kaupasta, jossa hälyttimet ympäriinsä hälyyttivät 4 !! kertaa ennenkuin tajusin että lastenvaatteeseen jonka olin pojalleni ostanut, oli jäänyt hälytin. Olin vain silleen hä? unisen oloisesti joka kerta ja jatkoin matkaa vaikka ihmiset tuijotti minua kummissaan. Onneksi sitten tajusin että juu..u kyllä se minä olen joka hälyytän. Onneksi ei tullut vartijoita pamput kädessä ostoskeskukseen kun kilisten.
Sain jopa korvaukseksi 15% alennus kyybongin KaPPahllista, joka oli syyllinen julkisen statukseni laskemiseen..
Täytyy kyllä myöntää että epäluuloinen persoonallisuus “kuulostaa” coolilta, vaikka ei välttämättä ole helpoin tapa.
Siis helpoin tapa olla. heh
Nyt sitten vaan käyntikortteja sorvaamaan! “Epäluuloinen persoonallisuus estynein ja vaativin piirtein” titteliksi.
Kouluaikoina säikähdin, kun kerran opettaja kerättyään omakuva -tehtävän pois ilmoitti, että näyttää niitä psykiatrille. Olin varma, että mut raahataan suljetulle ja ylilääkäri nielaisee avaimen. Niinkuin sitä nykyään pääsis hoitoon edes ne, jotka haluaa. Myöhemmälti keskustelin asiasta luokkatovereitteni kanssa ja n. 95 % luokasta oli ajatellut samaa :) Lopultakin se psykiatri oli kyllä ollut useista töistä hieman huolissaan…
Peloittavaa.. Noin minäkin ajattelin nuorena, juuri noin että joku nielee avaimen! :D Tai no.. ajattelenhan minä sitä vieläkin..
Carmabal: Olin AP:n uudelleenlukemista suunnitellut jo pitemmän aikaa, että sikäli se ei ollut tietoinen provokaatio, mutta sitähän minä en kiistä hetkeäkään, ettenkö olisi pyrkinyt asettelemaan sitä hyvin näkyville kanssaihmisten päillä pelaillakseni!
Minustakin tuo epäluuloisuus on se kaikkein siistein juttu tuossa, ja epäluuloinen haluan ollakin - mutta sitäpä se tuo tulos sitten heijasteleekin, että se on tosi syvälle sisään juurtunut elämänasenne.
V.: Siinäpä ajattelemisen aihetta taas opettajille! Olisi syytä valistaa lapsia siitä että ketään ei pelkän piirustuksen perusteella lukita osastolle. Turhaa pelottelua muuten!
[…] Se saa sairaalasta sadankahdenkymmenen euron laskun, jonka se vie Kelaan, jossa sen pettymykseksi ei olekaan tänään pommiuhkaa. Se ei tiedä mille osastolle sen asia kuuluisi, joten se ottaa kuntoutusasioiden jonotuslipun, ja pääsee heti virkailijan puheille. Se kuulee virkailijalta, että asia kuuluisi enemmänkin eläkeasioiden puolelle, mutta virkailija on joustava ja panee homman hoitoon, ja se lähtee tyytyväisenä Kelasta varsinkin, kun eläkepuolen jonotuslipun kanssa se olisi joutunut jonottamaan vaikka kuinka kauan. […]
[…] Päässä tuntuu siltä kuin aivot olisivat astia, jonka sisällä tietoisuus lilluu kuin piripinnassa oleva neste: vähän kun heilahtaa, se lurtsahtelee sieltä astiasta vasten kalloa. Psyykenlääkkeiden kokeilussa on se hyvä puoli, että saa kokea kaikkia tällaisia ihme tuntemuksia siinä sivussa. Tämänkin syyksi veikkaan joko tuota peratsinin aloittamista tai paroksetiinin lopettamista. Pidän jälkimmäistä todennäköisempänä selityksenä, koska essitalopramin puolitettuani tuli vähän samanlaista sähinää päähän. […]
[…] saa sen mielestä viedä asiansa luutnantti Ripleylle tai luutnantti O’Neilille. #Se saa sairaalasta sadankahdenkymmenen euron laskun, jonka se vie Kelaan, jossa sen pettymykseksi ei […]
[…] tällaisia ihme tuntemuksia siinä sivussa. Tämänkin syyksi veikkaan joko tuota peratsinin aloittamista tai paroksetiinin lopettamista. Pidän jälkimmäistä todennäköisempänä selityksenä, koska […]
[…] Käytiin läpi historiaani ylioppilaskirjoituksista Kelan tutkimusjakson loppuun. #Aloittelin tuhannen palan palapeliä. Siinä on kuva Harley-Davidsonista. #Väsytti […]