Tämä viik­ko on men­nyt minul­la vähän vitu­ral­leen kun­toi­lun ja osin syö­mi­sen­kin osal­ta, aina­kin näen­näi­ses­ti taas ihan tyh­jäs­tä ja yhtäk­kiä tul­leen mie­lia­lan las­kun myö­tä. Kai­ken­lai­nen teke­mi­nen tun­tuu joten­kin ihan yli­voi­mai­sel­ta, ja teke­mät­tä jää­mi­nen taas puo­les­taan on omi­aan las­ke­maan sitä mie­lia­laa enti­ses­tään joka tapauk­ses­sa (siis sen­het­ki­ses­tä ylei­ses­tä hen­ki­ses­tä virees­tä­ni riip­pu­mat­ta). #

Jotain yli­mää­räis­tä sen sijaan sain teh­tyä, kun kävin ter­veys­a­se­man luu­kul­la jut­te­le­mas­sa nois­ta aller­gia­lääk­keis­tä. Niis­tä kun ei ollut mitään hyö­tyä, ja sii­tä anti­bioot­ti­kuu­ris­ta vie­lä sitä­kin vähem­män. #

En nyt jak­sa näkö­jään muo­toil­la näi­tä virk­kei­tä­kään tai sisäl­lön joh­don­mu­kai­suut­ta… pas­kat, olkoot. #

Niis­tä aller­gia­lääk­keis­tä rupe­si ole­maan hyö­tyä sit­ten kun omin päin tupla­sin sen suih­keen annos­tuk­sen, mut­ta vie­lä sit­ten­kin nok­ka menee aina iltai­sin tuk­koon. Ja kun se annos­tus on peri­aat­tees­sa (tuo­te­se­los­teen mukaan) ihan lii­an iso, niin halusin lää­kä­rin mie­li­pi­teen sii­tä että mitä noi­den kans­sa sit­ten teh­dään. Sain nuo lääk­keet minul­le alun perin mää­rän­neel­le lää­kä­ril­le soit­toa­jan tule­val­le tiis­tail­le. Se anti­bioot­ti­kuu­rin mää­rän­nyt lää­kä­ri oli eri, tämä oma­lää­kä­ri­ni oli lomal­la tämän vii­kon lop­puun. #

Tuli­pa täs­tä nyt tök­säh­te­le­vää. Aivan sama. Kun­han tulee ylös­pan­tua. #

Näin pit­käs­tä aikaa kalas­tusun­ta, sem­mois­ta jos­sa nos­tel­tiin pil­kin tavoin käy­te­tyl­lä vir­ve­lin­pät­käl­lä juma­lat­to­mia von­ka­lei­ta (aina­kin hau­kia ja lohia) jään alta. Sit­ten olin auto­kou­lus­sa ja len­to­ko­nees­sa. #