Herääminen
#7435. Torstai, 16. huhtikuuta 2009 klo 10.58.45, kirjoittanut Jani. 8
Näin unta että heräsin. Olin kaikin tavoin tietoinen ja tajuissani, eli kuin selkounessa, mutta en tiennyt sen olevan edelleen unta. Olin täysin vakuuttunut siitä, että olin kävellyt unissani pelkkään peittoon kääriytyneenä sinne ala-asteen pihalle suden hetkellä. #
Kun sitten lopulta tajusin, että tämän on pakko olla unta koska tämä on niin absurdia, en kyennyt heräämään oikeasti vaikka kuinka yritin! Se oli aika kammottavaa. Entä jos olisinkin jäänyt siihen tilaan pysyvästi? Lopulta joku huolestunut läheinen olisi hälyttänyt pelastushenkilökunnan, joka olisi löytänyt minut täältä, ja olisin viettänyt lopun elämäni letkuihin kytkettynä, ikuisesti kylmässä ja pimeässä aamuyössä alastomana kulkien. #
vaikuttaa unihalvaukselta tai vastaavalta. mulla on noita tosi usein ja ne on tosi rasittavia. :P siihen yleensä auttaa hyvin jos tajuaa sen verran että yrittää nukahtaa uudestaan siinä vaiheessa kun on vielä sängyssään (unessa siis). silmät vaan kiinni ja ajatukset pois siitä että on pakko herätä jne. itse ainakin havahdun sen tuloksena oikeasti vähän ajan päästä. joskus olen oikean heräämisen tapahduttua vielä pitkään epävarma siitä olenko oikeasti hereillä - ja sinänsä aisteihinsa ei muutenkaan oikein voi luottaa, niin että mistä tiedän olenko ollut tänäkään viikkona kertaakaan hereillä, vaan maannut koomassa.. äh.