Ennen — Jälkeen
#12791. Maanantai, 10. toukokuuta 2010 klo 13.22.55, kirjoittanut Jani. 7
Tässä jokin aika sitten, viikkoja siitä jo on, päässäni alkoi soida Sir Elwoodin hiljaisten värien Viimeisellä rannalla. Kappaleen idea on sinänsä koskettava, mitä nyt hiukan korni, mutta ihmettelin korvamadon syytä, sillä pianoriffiään lukuunottamatta se ei ole rallatus, jollaisia päästäni yleensä kuuluu. Viime viikolla sen sitten äkkäsin: Eyjafjallajökullin tuhkahan se siellä alitajunnassa kummittelee. Se on alistanut lentävät ihmiset tuulen armoille niin kuin Elwoodin laulussa ei-lentävätkin ovat. #
Vulkanologiani on aika olematonta, joten en tiedä olisiko se edes mahdollista, mutta minusta olisi hienoa, jos Ejavfasföaoihgröaihgnäasihn jatkaisi tuprutteluaan tästä vaikka seuraavat 50 vuotta. Silloin maailmassamme olisi näin yhtäkkiä muuttunut jotain melko merkittävällä tavalla! Tietysti se aiheuttaisi näitä ongelmia, mitä se nytkin on aiheuttanut, mutta niihin sopeuduttaisiin pian. Me nyt elävät muistelisimme menneitä kahtena toisistaan poikkeavana kautena: ennen ja jälkeen tuhkamuurin. Vuonna 1989 olin vielä liian pieni tajutakseni silloin murtuneen muurin murtumisen merkitystä, mutta varmaan ainakin sielläpäin noihin aikoihin asuneille on olemassa samalla tavalla kaksi eri aikaa, ennen ja jälkeen. #
[…] This post was mentioned on Twitter by marginaali. marginaali said: Blogattu: Ennen — Jälkeen http://mummila.net/marginaali/2010/05/10/ennen-%e2%80%94-jalkeen/ […]
Viimeisellä rannalla on
a) kirja
b) kirjasta tehty elokuva
c) kirjan inspiroima SEhvin biisi.
Tai siis, kai sen tiedätkin, mutta siksi se idea on se mikä on. Ei ole biisin vika.
Enpä tiennytkään, vaikka käväisin Kymmenen tikkua laudalla -artikkelissakin, jossa siitä mainittiin. Hiukan yllättävää, että idea on venytetty kokonaiseksi romaaniksi asti. Novellina se voisi olla tiukkaa tavaraa, mutta kuvittelisin, että romaanissa premissi vakavuudestaan huolimatta venyisi liian ohkaiseksi.
Toisaalta 1950-luvulla viihteeksi venytettiin kyllä paljon mitättömämpiäkin ideoita.
Joskus parhaassa teiniangstissa luin kirjan ja katsoin elokuvan. Pidin molemmista varauksetta, mutta kehtaako niitä nyt suositella, kun siitä on niin kauan…
Olin päättänyt lukea tuon jo ennen kommenttiasi, joskin se jää kyllä jonnekin hamaan tulevaisuuteen, sillä opusta ei löydy paikallisesta kirjastosta.
tulkoot merten seireenit ja putsatkoon pääsi moisista itsekeskeisistä ajatuksista. >.< on meitä jotka ovat tällä hetkellä erityisen riippuvaisia lentoliikenteen toimivuudesta.
Toki vielä nyt on, kun siihen ei vielä olla sopeuduttu.