Arm with powerstick
#13645. Tiistai, 3. elokuuta 2010 klo 12.07.38, kirjoittanut Jani. 9
Eilen oli kompurointipäivä, tein kaiken mahdollisimman huonosti ja hankalasti ja kömpelösti. Kaiken huipentumana rupesin keittämään munia, ja unohdin ne sitten liedelle ja aloin kuuntelemaan musiikkia. Havahduin vasta jo kotvasen pohdittuani, että mitähän siellä naapurissa nyt paistetaan kun haisee ihan pohjaanpalaneelle. #
Huomenna ajattelin viedä pyörän Kesselille siihen ensihuoltoon. En kylläkään tiedä onko se Solikan valtuuttama huoltamo, kun solifer.fi ei puhu halaistua sanaa polkupyöristä, mutten kyllä tod. lähe pyörääni minnekään Vantaallekaan raahaamaan. #
Olen viime päivät retroillut Vihaisen videopelinörtin, läpijuoksujen ja ta-läpijuoksujen parissa. Jälkimmäiset ovat pikkuhiljaa ruvenneet kiehtomaan siinä määrin, että latasin jo strutsilaattorin omia kokeiluja varten. Minusta on kummallista, ettei esimerkiksi Mario-pelien läpijuoksuista ole TASvideosissakaan kuin muutama variaatio. Olisin olettanut, että niitä olisi joka lähtöön, niin kuin käyttäytymismalleja NetHackin läpipeluussa. #
Kokeilin eilen myös pitkästä aikaa Second Lifea. Kaikesta siellä tarjolla olevasta perehdytysmateriaalista huolimatta tuntuu, etten oikein pääse siihen sisälle. Ehkä se muistuttaa liiaksi fyysistä todellisuutta sosiaalisuuden tavassaan: huomasin vetäytyväni muista syrjemmälle jopa siellä. Läheisyys on pelottavaa. #
Niin ja sekin oli kyllä hiukan ikävää, kun jumiuduin hahmollani johonkin portaikkoon. Siis sen portaikon sisään. Siis ikään kuin se portaikko olisi ollut juoksuhiekkaa. Ironikko toteaisi kai tässä kohtaa, että pääsithän sinä siihen peliin sisälle. #
En kyllä tiedä johtuiko tuo bugi siitä, että käytin Snowglobea. #
Oih, AVGN! Katsoin hänen koko tuotantonsa viime syksynä. Loistokamaa. Tänä kesänä olen katsellut parhaita uudestaan.
olin alunperinkin jokseenkin kiinnostunut second lifesta, ja nyt kun lopetin feibu-pelaamisen niin yritin katsella infoa tuolta second life -wikistä. uskomattoman huonosti organisoitu sivusto josta on mahdotonta löytää vastausta simppeliin kysymykseen: täytyykö minun maksaa oikeassa rahassa jos haluan siellä jotain? (jep) täytyykö minun mennä sinne omalla nimelläni? (ilmeisesti) jne. jne.
en tiedä, pitäisikö unohtaa koko juttu. en ole siinä kunnossa että jaksaisin kahlata koko wikin läpitte vain jotta saan tietää ettei peli sovellu minulle jos haluan luoda sinne täysin virtuaalisen hahmon jolla ei ole mitään tekemistä itseni kanssa. koska voin olla netissä omana itsenäni muutenkin! miksi pitäisi tehdä niin pelissä??!!
johtopäätös: ei koskaan kannata innostua mistään mikä näyttää isolta ja aikaavievältä.
p.s. koska tulee third life? mielellään sellaisena että se perustuu täysin ilmaiseen käytettävyyteen eikä sisällä älyttömiä rajoituksia jotka vain vievät turhaan muistitilaa.
p.p.s sorry for the rant
Ugus: Minulla AVGN:stä nauttimista rajoittaa se, että olen pelannut vain harvoja hänen arvostelemistaan peleistä. Turhautumiseen, vitutukseen ja muihin noiden pelimuistojen herättämiin lämpimiin tunteisiin on hankala samaistua, jollei ole omakohtaista kokemusta arvosteltavana olevasta pelistä.
Sen sijaan saan kyllä jokaisessa jaksossa suunnatonta esteettistä nautintoa taustalla näkyvästä pelikokoelmahyllystä.
ill.: Ainakaan minä en mielestäni ole antanut missään vaiheessa mitään omia tietojani SL:lle. Tosin siellä on kyllä se ikävarmistusohjelma, jossa kysytään henkilötietoja, mutta niitä tietoja ei yhdistetä käyttäjän hahmoon millään muille pelaajille näkyvällä tavalla, eikä siihen joka tapauksessakaan ole pakko osallistua, jollei halua. Eli minun käsitykseni mukaan siellä on tosiaan mahdollista viettää täysin ykköselämästä irrallista virtuaalielämää, hence the name.
Rahaakin siellä voi käyttää, mutta lisäksi tarjolla on paljon ilmaistakin kamaa. Toki se on lähinnä sellainen koukutin jolla ihmisiä halutaan tekemään ihan oikeaa bisnestä, mutta ilmaistakin kamaa siis on, “valtavasti” (juuri eilen luin tämän jostain sieltä).
Tuon takia minä en ikinä jaksaisi pelata varsinaisia nykyisiä tietokonepelejä, varsinkaan näitä FPS:ejä. Tuntuu minusta ihan hullulta että pelin pelaamiseksi pitää ensin käydä läpi joku sparrausohjelma, jotta voisi hallita edes siinä pelimaailmassa liikkumisen. Keskittymiskykyni ei riitä lähimainkaan sellaiseen.
Lisäksi minua tympii se, että kun nämä valtaisan hienot ja yksityiskohtaiset maailmat on luotu, niin sinne luodaan sitten lisäksi joku tehtävä, juoni, joka pitäisi käydä läpi pelin voittaakseen. Kun minulla aikoinaan oli GTA Pleikkarissa, kruisailin siinäkin vain pitkin katuja autolla ja soitin musiikkia. Se oli minusta hauskaa. :)
Jaah, enhän minäkään konsolipeleistä mitään ymmärrä vieläkään, Nintendoonkin koskin ensi kerran vasta 2000-luvun koittaessa. Pidänkin noissa videoissa eniten juuri nörtistä itsestään, hahmosta ja hänen tavastaan katkoa pinnaa. Vaan on hän kyllä joitakin hilpeän huonoja pelejäkin onnistunut esiin kaivamaan.
Minulle kaikkein koskettavin noista oli Ghostbusters-arvostelu. Kyseisen tekeleen kanssa olen, ikävä kyllä, itsekin aikoinani joutunut taistelemaan (toki Nepalla), ja oli suunnattoman tyydyttävää, kun joku vihdoin puki sanoiksi kaiken sen tuskan, mitä se mielenterveydelle aiheutti.
äh. rikoin taas omia periaatteitani vastaan ja menin ihastumaan peliin mikä ei pelkästään näytä isolta ja aikaavievältä vaan on sitä myös. O.o ja ostinkin sen viimein nyt kun sitä ei enää meinaa löytyä mistään. ja olen onnellinen. :]
juu second lifea voisi alkaa tarkastella “kokeilen ite” -näkökulmasta jossa ei tarvi lukea mitään FAQia tai infoja tai tutoja, menee vaan sinne käppäilemään.
nii tosta unohtu, että joskus tutot on hyödyllisiä, esim jollekin joka ei tunne peliä ennestään tai siis ei takakannesta tajua millainen peli on kyseessä, ja mulle ainakin kun piti pelata xboxilla ja olen täysi nolla sen ohjaimen kanssa. suurin ongelma oli kameran liikuttaminen ja takaperin käveleminen jos joutui umpikujaan tai ihan seinään kiinni. :P ja sen hemmetin pienen ja värittömän tähtäimen kohdistaminen.. (ovista sisään pääseminenkin oli oma lukunsa O-o)
Ilman muutahan ne opastusohjelmat ovat hyödyllisiä jos peli on sitä luokkaa, että sellainen on nähty aiheelliseksi siihen ympätä. Se vain tosiaan edellyttää sitten pelaajalta kärsivällisyyttä ja viitseliäisyyttä, joita minulta ei pelien suhteen juurikaan enää nykyisin löydy.