Valitsin vapaamuotoisen matkatehtävän muodoksi tietysti kirjoittamisen. Runttasin sen suoraan paperille turhia miettimättä, joten siitä tuli aika ala-astemainen. #

» #

Kuulin tästä kurssista ollessani Leppävaarassa päiväosastojaksolla. Opiskeluvaihtoehdot eivät innostaneet, mutta toisaalta olemattomalla työkokemuksellani ei suoraan töihin menokaan tuntunut realistiselta. Kuulemani perusteella Aviren kurssi vaikutti sopivalta väliportaalta, tilaisuudelta selvitellä omia mahdollisuuksia ja kenties kokeilla työelämään paluuta. #

Kävin tapaamassa Pipsaa ja Heidiä, ja sen myötä päätös lähteä kurssille varmistui: ohjaajat vaikuttivat oikein mukavilta, ja loputkin huoleni kurssin mahdollisesta minulle liiallisesta vaativuudesta karisivat pois. #

Aloituspäivinä jännitti taas jonkin verran, mutta siinä vaiheessa lähinnä se, sopeutuisinko ryhmään ja uusiin ihmisiin. Onneksi ryhmä oli oikein sopiva ja mukavan monipuolinen. Tulin ihan hyvin toimeen kaikkien kanssa ja ohjelma oli sopivan kevyttä aluksi. #

Vähitellen tehtävien painopiste siirtyi enemmän ja enemmän harjoittelupaikan hakua kohti. Siitä muodostui uusi jännittämisen aihe, mutta siinä vaiheessa koin jo olevani osa ryhmää, jossa kaikki olivat samassa tilanteessa, joten vertaistuki helpotti. #

Harjoittelupaikkaa ei kuitenkaan sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta löytynyt. Hakeminen alkoi käydä raskaaksi, joten pidin vähän taukoa ja keskityin muihin asioihin. Aloitin uimaanopettelemisen. #

Sitten Pipsa ehdotti jatkoa ajatellen rekrytointiohjelmaa. Päätin lopettaa harjoittelupaikan etsimisen ja keskittyä rekrytointiohjelmaan hakeutumiseen. Siihen mukaan pääsemiselle ei lopulta kummoisia edellytyksiä ollutkaan, mutta sopivan työpaikan löytyminen on vielä melko iso kysymysmerkki. #

Yksi päätavoitteistani kurssille lähtiessäni oli sosiaalisten taitojen hiominen. Siinä onnistuin mielestäni ryhmäjaksolla hyvin. Toinen tavoite oli selkiyttää ammatillista suuntautumista. Ainakin tässä vaiheessa ohjelmistotekniikka tuntuu ainoalta realistiselta vaihtoehdolta, mutta siinä ongelmana on työllistymisen vaikeus etenkin minun taustallani. #

Lisäkouluttautuminen auttaisi ehkä, mutta opiskelu tuntuu edelleen ylivoimaiselta ajatukselta. Haluaisin töihin nimenomaan siksi, että työn voi ainakin periaatteesa jättää työpäivän päätteeksi työpaikalle. Opiskelussa niin ei voi tehdä, jos opinnoista aikoo hyötyä. #

Nyt olen kurssin päätösjaksolla. Ensi vuonna on vielä seurantapäiviä. Sen lisäksi alkuvuodelle on suunnitteilla ainakin uusi päiväosastojakso, tällä kertaa nimenomaan erilaisten jatkovaihtoehtojen selvittelemiseksi. #