Olin nouse­mas­sa bus­siin, kun kus­ki äräh­ti. Oves­ta, siis etuo­ves­ta, samaan aikaan tulos­sa ollut mum­mu oli­si ilmei­ses­ti hänen mie­les­tään tar­vin­nut rei­tin vapaak­si aina kir­kon por­tail­le asti, kun ei hän­tä var­ten nime­no­maan jät­tä­mä­ni tila ilmei­ses­ti kus­kil­le kel­van­nut. Jäin, kuten taval­lis­ta, sanat­to­mak­si, kos­ka hyök­käys tuli niin yllät­täen. #

On se per­ke­le kum­ma, mis­tä noi­ta oidi­paa­li­komplek­sip­sy­ko­paat­te­ja kus­keik­si saa­daan. Seu­raa­val­la mum­mon­jät­tö­py­sä­kil­lä se jäi jut­te­le­maan sen­ker­tai­sel­le mum­mul­le muka­via. Ajat­te­lin, että seu­raa­vak­si var­maan alkaa nus­si­maan sitä mum­moa siel­lä edes­sä. #

Sitä pait­si mis­tä vitus­ta kyy­tiin nouse­van mat­kus­ta­jan pitäi­si tie­tää, onko siel­tä nyt joku inva­li­di tulos­sa pois, kun jat­ku­vas­ti joka puo­lel­la lin­ja-autos­sa teroi­te­taan sitä, että edes­tä sisään ja kes­kel­tä pois. Sitä olet­taa lii­ken­teen suju­van myös bus­sin sisä­puo­lel­la jos ker­ran ulko­puo­lel­la­kin. #

Minä olen kyl­lä sitä miel­tä, että se on surul­lis­ta, miten kai­kin puo­lin huo­nos­ti mum­mut ja muut hei­kom­pio­sai­set on otet­tu jul­ki­sis­sa kul­ku­neu­vois­sa huo­mioon aina­kin Jyväs­ky­läs­sä, jon­ka autot­kin ovat var­maan saa­ta­na jos­ta­kin enti­ses­tä Neu­vos­to­lii­tos­ta, alueil­ta, jon­ne van­hat lin­ja-auton­raa­kit on vie­ty kuo­le­maan. Kyl­lä koh­te­lias saa ja pitää­kin olla, mut­ta sitä koh­te­lias­ta odot­ta­mis­ta pitäi­si minus­ta kus­kien har­joit­taa sii­nä vai­hees­sa, kun mummu/pappa/invalidi on nouse­mas­sa kyy­tiin, jot­ta mummu/pappa/invalidi pää­see sin­ne mum­mu/­pap­pa/in­va­li­di-pai­kal­le, joka on nime­no­maan sijoi­tet­tu sin­ne kes­kio­ven vie­reen sitä var­ten, että ne mummut/papat/invalidit pää­se­vät siel­tä käte­vim­min pois niin kuin muut­kin. #

Mut­ta ei, kum­mas­ti se vaan sil­loin on kii­re ja mum­mut ovat tämän kyl­lä oppi­neet ja sik­si jou­tu­vat jumit­tu­maan aina sii­hen etu­penk­kiin, kos­ka muu­ten saat­taa löy­tää itsen­sä pian siel­tä auton lat­tial­ta lonk­ka poik­ki, kun kus­ki on jo läh­te­nyt liik­keel­le. #

Ja sit­ten joku täm­möi­nen saa­ta­nan pas­ka­pää kuvit­te­lee teke­vän­sä pal­ve­luk­sen kun hyy­sää nii­tä mum­mo­ja siel­lä edes­sä. Meni­si per­ke­le kotiin­sa runk­kaa­maan mum­mon­ku­vil­le. #

Kyl­lä sai taas haa­veil­la veit­ses­tä mul­kvis­ti­kus­kin kur­kus­sa. Sii­nä­hän pihi­set kus­kin­käs­ky­jä­si, vitun ääliö. #