“Minus­ta tun­tuu, että olen näh­nyt hänet ennen­kin. Minul­le tulee yhä useam­min se tun­ne kas­vois­ta ja pai­kois­ta. En tie­dä, joh­tuu­ko se sii­tä että näh­tyä alkaa jo olla niin pal­jon, vai onko maa­il­ma alka­nut tois­taa itse­ään, vai onko syy­nä minun hen­ki­sen koneis­to­ni var­hai­nen kuluminen.”
Peter Høeg: Lumen taju. Suom. Pirk­ko Tal­vio-Jaa­ti­nen #