Keskusteluja ventovieraiden kanssa
#17945. Keskiviikko, 27. huhtikuuta 2011 klo 16.33.38, kirjoittanut Jani. 6
Tearcandy vihjasi Conversations with strangers -blogista. #
Säännöt: #
“Vieras” on joku sellainen, jonka kanssa en ole aiemmin keskustellut. #
Keskustelun pitää sisältää muutakin kuin pelkät tervehtimiset. #
Keskustelu on käytävä julkisesti, jollei ulosmeneminen ole jostain syystä mahdotonta. #
Asiakaspalvelijat lasketaan, mutta heidän kanssaan keskusteluun tulee sisältyä muutakin kuin tavanomaiset kohteliaisuudet. #
Conversations with strangers: What is this? (oma suomennokseni) #
Näin toisen ujon ihmisen näkökulmasta tämä hanke herättää pelonsekaista kunnioitusta. Samalla se kuitenkin on juuri sellainen, jollaisesta minä ehkä hyötyisin. #
Ihan tuossa muodossaan tuollaiseen ryhtyminen olisi ehkä silti liian vaikeaa. Minä olen ventovieraiden kanssa jo niin vähän tekemisissäkin, että jokapäiväisyys vaikuttaa ihan mahdottomalta. Mutta jos tahti olisi kerran viikossa? Se voisi olla mahdollisuuksien rajoissa. #
En vielä sitoudu, mutta ilmoitan sitten jos huomaan aloittaneeni. #
jee, vihreää! ja hienoa vihreää onkin. :D
tuo projekti kuulostaa tosi hienolta. mulle normaali kauppakeskustelu esim. marketeissa on ihan ok, mutta heti kun pitää mennä joihinkin joista käytetään nimitystä liike, niin alkaa heti takkuilla. sitä on treenattava paljon ja usein. kännyliittymän ja nettitikun ostaminen oli kamalaa, samoin mustassa pörssissä ja clas ohlsonilla asiointi jos on pakko kysyä neuvoa. parhaiten tietty auttaa mennä sellaisiin kauppoihin joita jännittää jo valmiiksi ilman kommunikointiakin, ja jutella niissä jotain mikä ei liity siihen mitä ostaa. helpoimmalla pääsee valita ajankohta jolloin mestat ovat tyhjillään, mutta siitä pitäisi pyrkiä eroon jossakin vaiheessa. O.o
kas, viiden ja puolen tunnin tähänastisen maksimi-toimimisajan lopuksi nettitikku päätti katkaista yhteyden. jee, se kesti 2,5 tuntia pitempään kun normaalisti! ja onneksi firefoxissa on tää “restore last session”-namiska.
Kiits! Oli pakko tarttua toimeen, kun huomasin miten silmä taas lepäsi sinun mustataustaisessasi.
Minulle tuo neuvon kysyminen vaihtelee päivän mukaan siten, että toisinaan on hyviä päiviä, joina sitä tulee noin vain kysyneeksi jotain ihan yhdentekevääkin asiaa, ja sitten taas enimmäkseen on sellaisia, jolloin ei rohkene kysyä, vaikka siitä olisi kovastikin hyötyä. Hyvinä päivinä en laskisi sitä kysymistä edes ponnistelua vaatineeksi keskusteluksi, vaikeina taas ilman muuta.
Mä alotan jos sä alotat, yksin en ala x)
tänään harjottelin lisää. menin kauppaan jossa oli valmiiksi porukkaa, kysyin yhtä juttua ja sain kokeilla pitää kahta asetta. se minkä haluan välttämättä on normiversiona liian pitkä perästä mun oravankäsille mut saahan siihen taittuvan perän.. se toinenki oli tosi nätti. oikeesti, pari kuukautta sitten tollanen olis ollu mulle täysi mahdottomuus. ja ylipäätään liikkuminen ruuhkaisessa helsingissä aivan juhlapäivän alla. ihmiset alottaa siellä aika aikasin vapun ja kesän vieton.. on se kai ok niin kauan kun ne ei tappele tai vittuile mulle.. O.o
enpä olis uskonu et voin koukuttua tohon Youtubeen näin pahasti.
http://www.youtube.com/watch?v=gZkHVd8UmkE&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=NHIaNY1SpjQ&feature=related
^^
Tc: Tässähän ollaan niinku ala-astelaiset, “mene sinä ensin”, “eiku sinä!” :)
ill.: Viinapäissään rähinöijät ja vittuilijat herättävät levottomuutta kenessä tahansa, siihen ei tarvi olla edes neuroottinen. Vaikka tiedän kyllä kokemuksesta, että jos vielä lisäksi on neurootikko, niistä häiriköistä voi ahdistua kahta enemmän. Tai niiden herättämästä murhanhimosta.