Herä­sin kel­lon­soit­toon, mut­ta olin nuk­ku­nut ihan tar­peek­si ja men­nes­sä ihan hyvil­lä mie­lin. #

Askar­rel­tiin­pas­kar­rel­tiin aamus­ta vähä­sen, ja sit­ten ruo­kaa. Seu­raa­vak­si minul­la oli se lää­kä­rin tapaa­mi­nen. Jän­nä­sin etu­kä­teen vähän sitä, että kuin­ka ker­kiän läh­te­mään lää­kä­ril­tä ajois­sa, sil­lä minul­la oli psy­ko­lo­gil­le­me­no sen jäl­keen, mut­ta kävi­kin sel­lai­nen epä­to­den­nä­köi­nen sat­tu­ma, että lää­kä­ri oli etua­jas­sa: pää­sin sisään jo 11.40 vaik­ka aika oli vas­ta 12:lta. #

Lää­kä­rin kans­sa käy­tiin ylei­ses­ti läpi ter­vey­den­ti­laa­ni (tähän men­nes­sä täyt­te­le­mie­ni lomak­keit­ten poh­jal­ta), ja sen vai­ku­tus­ta työ­har­joit­te­luun ja mui­hin tule­vai­suu­den­suun­ni­tel­miin. Ihan muka­va mies oli se lää­kä­ri, jos­kin huo­ma­sin miel­lyt­tä­mi­sen­ha­lu­ni ja “ei minus­sa mitään vikaa ole” -esit­tä­mi­sen­ha­lu­ni nouse­van taas vah­vas­ti pin­taan. Ehkä se(kin) on suku­puo­li­si­don­nais­ta. #

Sii­hen päät­tyi tämä päi­vä ja viik­ko­ni Avi­res­sa. Jat­kuu ensi vii­kol­la. #