Joe Nico­lo­sin ani­maa­tios­sa Star Wars: Retold (by someo­ne who hasn’t seen it) (via Calum) esi­tet­ty ver­sio Täh­tien sodas­ta ei poik­kea kovin­kaan pal­jon omas­ta käsi­tyk­ses­tä­ni sii­tä. Minä­kään­hän en siis ole näh­nyt yhtään koko­nais­ta elo­ku­vaa. Jou­lu­na yri­tin taas kat­soa jotain niis­tä sil­loin näy­te­tyis­tä, mut­ta osit­tai­sek­si se jäi täl­lä­kin ker­taa. Sii­hen tosin ennä­tin kiin­nit­tää huo­mio­ta, että päi­vä­sai­kaan näy­te­tyk­si elo­ku­vak­si sii­nä oli joi­tain tosi raju­ja koh­tauk­sia, niin kuin se mis­sä se yksi jät­kä (Vader?) maka­si raa­jat­to­ma­na tyn­kä­nä maas­sa ja syt­tyi sit­ten lopul­ta vie­lä pala­maan, ja paloi tus­kas­ta kil­juen. Sii­nä sitä oli taas koko per­heen viih­det­tä ker­rak­seen. #

Eni­vei, kat­se­lun jää­mi­nen osit­tai­sek­si joh­tui kes­kit­ty­mis­tä häi­rin­neis­tä muis­ta, elo­ku­vaa mie­len­kiin­toi­sem­mis­ta aska­reis­ta kuten var­paan­vä­lien kai­ve­lus­ta. Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la, arvoi­sat Täh­tien sota -fanit, mut­ta kei­sa­ril­lan­ne ei ole vaat­tei­ta. #