Ro-35
#17282. Tiistai, 22. helmikuuta 2011 klo 19.01.18, kirjoittanut Jani. 3
Kaksi vastakkaisiin suuntiin laukkaavaa hevosta. #
Aamupalalla tärkein kontribuutioni oli kurkkupurkin avaaminen. #
Etenin Pythagorasissa muutaman tehtävän verran. #
Ruokana oli riisiä ja sitä vihertävää kanakastiketta mitä koulussa ruukasi olla. #
Tapasin sosiaalityöntekijän. Sain neuvoa sen matkakorttialennuksen hankkimisesta ja Kelan matkakorvauksien hakemisesta, mm. #
Tapasin omahoitajan, ja sen jälkeen mentiin omahoitajan vetämänä ryhmänä Sellon kirjastoon katsomaan taidetta. #
Sieltä menin Kelaan hakemaan kuntoutustukitodistusta. Jonotin puoli tuntia kahden minuutin mittaista asiaani, ja sitten juoksin junaan. #
Kirkkonummen asemalla pyysin alennusta korttiini. Vasta töihin tullut virkailija yritti puoli tuntia vakituisen työntekijän puhelinneuvojen avulla saada alennusta aikaiseksi, mutta joutui lopulta luovuttamaan. Käski tulla uudestaan sitten kun vakituinen on töissä. Aion mennä huomenna. #
Ostin hunajapomelon. En edes tiennyt sen olevan sitrushedelmä. Se oli ihan miellyttävän makuinen, niin kuin todella mieto greippi, paikoin hyvinkin hunajamaisen makea. Kuori ei syömässäni yksilössä ollut niin paksu kuin mitä netissä pelottelivat, absoluuttisesti ehkä greipin kuoren paksuinen eli suhteellisesti ohuempikin. Kalvostoa puolestaan oli suhteellisesti saman verran kuin greipissä, eli absoluuttisesti vähän liikaa. Hedelmä oli vähän liian iso miehen kerralla yksin syödä. #
Tuo yksi moukula maksoi melkein neljä euroa, joten vähän turhan kallista tämä on arkihedelmäksi. En tosin muista mitä kilohinta oli, ehkä se nyt ei hirveän paljon kalliimpi ollut kuin yhtä painava appelsiini- tai greippikasa. #
Unissani on paikka, joka muistuttaa lähinnä Korkeasaaren kallioista rantaa. #
Siellä kekkuloidaan tuossa noin puolenvälin kieppeillä, missä on sellainen koko kalliosaaren kiertävä kieleke. Kallio ei ole kuin ehkä parin miehen korkuinen. #
Etsin jotain ensin tältä merenpuoleiselta puolelta, ja saan selville että se onkin saaren toisella puolella, joten kierrän sinne, vain saadakseni selville, että se mitä etsin on sittenkin toisella puolella, jne. #
Se saaren toinen puoli, jota en tuohon kuvaan piirtänyt, on se monimutkaisempi paikka, eli siellä on milloin mitäkin kuilua ja köysirataa ja teatteria. #
Teatterit, tai pikemminkin luentosalit ovat toinen unieni vakituisista lavasteista. Niille on tyypillistä, että ylin hylly on mitättömän kapea, eli siellä on vaikea pysyä, ja koko sali laskeutuvine penkkiriveineen muistuttaa enemmänkin laskettelurinnettä kooltaan ja jyrkkyydeltään. #
Salin edestä katsoen oikeanpuoleisessa ylänurkassa on ovi, jonka takana on puolestaan näissä unissa se “milloin mitäkin kummallista” -paikka. Siellä on eräkämppiä, ulkosaunoja, mummilan paja tms. tai sitten tuo loputtomasti kierrettävä kalliosaari. #