Päivänpaiste ja parisuhdehaaste
#25011. Maanantai, 30. tammikuuta 2012 klo 19.10.31, kirjoittanut Jani. 0
Olen miettinyt ketä naapurin setä hämärästi muistuttaa. Tänään sen kekkasin: Gacyhän se. #
Mutta nyt meemeihin. #
Ensin Paistepalkinto, jonka sain Veloenalta. Pitää kirjoittaa jotain palkintokuvaan liittyen. Ai niin se kuva. #
Tämä on kuulemma kehäkukka. Minun kasvituntemukseni on aivan onnetonta, mikä johtuu pelkästään siitä, ettei David Attenborough ole Kasvien maailman (The Private Life of Plants) lisäksi tehnyt kasveihin keskittyneitä televisiosarjoja. #
Kuva näyttää netissäkulussaan kolhiintuneelta, joten yritin etsiä parempilaatuista versiota TinEyella, mutta se löysi vain samanlaisia tai vieläkin enemmän uudelleenpakattuja. Googlen käänteinen kuvahaku on minusta TinEyeta huonompi, mutta kokeilin sitäkin, eikä lykästänyt. Wikimedia Commonsin Calendula officinalis -luokastakaan ei samanlaista löytynyt. #
Palkintoon kuuluu myös tietysti se pakollinen edelleennakitusosio, jollaisten ansiosta nämä meemit aina löytävät viimeisen leposijansa tästä blogista. #
Sitten tyttöystävähaaste, jonka löysin Heijastuspinnalta. Tänne sovellettuna siitä tulee poikaystävähaaste: pitää kertoa viisi asiaa itsestä poikaystävänä. #
- Olen epänormaali. En kaikin puolin, joiltain osin (esim. fysiikaltani) olen ihan normaalikin, mutta sen sijaan käyttäytymiseni, se miten elän elämääni, on siinä määrin tavanomaisesta poikkeavaa, että mikäli haluat ns. normaalin kaverin, kannattaa katsella muualle. Osa omituisuuksistani johtuu luonteestani, osa on opittuja juttuja, mutta olivatpa ne mistä tahansa peräisin, olennaista tässä on se, että minä olen itseeni tässä suhteessa tyytyväinen, eikä siis mitään toiveita salonkikelpoiseksi jalostamisestani todellakaan kannata elätellä. Mikäli tämä olisi sähkölaitteen mukana tuleva englanninkielinen takuuehtolappunen, tässä kohtaa lukisi versaalilla, että tuote myydään sellaisenaan (“AS IS”) eikä sitä pidä yrittää käyttää vastoin alkuperäistä käyttötarkoitusta.
- Yksinoleminen on minulle tärkeää. Olen introvertti ja lataan akkujani sulkeutumalla tilaan, jossa saan olla fyysisesti muista ihmisistä eristyksissä. Tämä on syytä nostaa esille tässä yhteydessä, sillä minun kohdallani tämä pätee myös parisuhteeseen: en voi olla kanssasi kahden loputtomasti, sillä tarvitsen säännöllisesti ympärilleni absoluuttisesti muista ihmisistä tyhjää tilaa. Mikäli olemme yhteensopivia, näet tähän sisältyvät mahdollisuudet: myös sinä saat säännöllisesti vapaata minusta, ja osaan puolestani taatusti kunnioittaa sinun tilantarvettasi.
- Tasa-arvo on minulle tärkeää. Elättelen kyllä hieman kuvitelmia vanhanaikaisen ritarillisuuden arvokkuudesta, mutta se merkitsee lähinnä sitä, että kokisin itseni miehenä huonoksi, jos minusta ei heikkouden takia olisi sinulle apua fyysistä voimaa tai kestävyyttä vaativissa arkisissa asioissa. Pääasiassa kuitenkin uskon, että arkiset asiat tulee jakaa sukupuoliriippumattomasti, enemmän jakajien tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta, pragmaattisesti. Tämän kääntöpuolena voisi pitää sitä, etten voi ensinkään sietää sukupuoleen ja vain sukupuoleen nojaavaa avuttomaksi tekeytymistä. Jos et heiveröisemmän vartesi takia pysty tai taitojesi puutteen takia osaa tehdä jotain, mihin minä pystyn, se ei ole ongelma, mutta jollet ole valmis edes yrittämään, perustelet sitä sillä että olet nainen, ja oletat minun pitävän sitä jotenkin herttaisena, olet ymmärtänyt ritarillisuuskäsitykseni pahasti väärin.
- Lojaaliudesta ei tingitä. Tämä pätee molempiin suuntiin. Kun opit tuntemaan ehdottomuuteni ja sen, kuinka jääräpäisesti voin pitää kiinni asioista, voit kaiken siitä seuraavan kitkan vastapainoksi kytkeä sen myös luottamukseen, sillä minulle petturuus on tekijästä riippumatta (ja siis itseni mukaanlukien) rikoksista alhaisin.
- Nuo ylläolevat tuntuivat sen verran raskailta pykäliltä, että tähän viimeiseksi on pakko ottaa loppukevennys: huumori on sen verran tärkeä asia, että edellytän sinulta sen tajun lisäksi kykyä sietää toisinaan äärettömän huonoja juttujani. Ihmiset, jotka oppivat minut tuntemaan, pitävät minua yleensä kohtalaisen hauskana veikkona. En ole varsinainen pellekään, mutta en pane leikinlaskua pahakseni melkeinpä koskaan enkä etenkään mistään aiheesta. Sinun ei tarvitse nauraa kaikelle mille minä nauran, sillä huumorini voi useinkin olla aika mustaa. Pääasia ettei sinunkaan piposi kiristä liikaa.