marginaali

( . )( . )

#24801. Torstai, 15. joulukuuta 2011 klo 12.38.09, kirjoittanut Jani.

Näin unta että olin näyt­te­li­jä­nä Hercu­le Poi­rot -näy­tel­mäs­sä. Olin otat­ta­nut sili­ko­ni­tis­sit, vas­ta­näyt­te­li­jä­ni (mies hän­kin syn­ty­jään, jos­kin minua kau­niim­pi) samoin, ja meil­lä oli näy­tel­mäs­sä suu­te­lu­koh­taus. Suu­del­man seu­rauk­se­na rakas­tuin tuo­hon vas­ta­näyt­te­li­jää­ni (en näy­tel­män juo­nen mukaan, vaan ns. oikeas­ti), mut­ta hän ei vai­kut­ta­nut minus­ta kiin­nos­tu­neel­ta, vaan vokot­te­li nais­näyt­te­li­jöi­tä (jot­ka siis oli­vat oikei­ta nai­sia). #

Lopus­sa kukai­nen­kin kävi vuo­rol­laan kumar­ta­mas­sa ylei­söl­le. En ollut oikein var­ma omas­ta vuo­ros­ta­ni, ja kun sit­ten olin sopi­van raon arvot­tua­ni käy­nyt kumar­ta­mas­sa, koin mui­den näyt­te­li­jöi­den pahek­su­van minua kat­seel­laan, kos­ka olin käy­nyt lii­an aikai­sin ja varas­ta­nut näin osan heil­le kuu­lu­nees­ta huo­mios­ta. #

Rei­lun kau­pan osta­mis­pro­jek­ti­ni ei ole eden­nyt kovin hyvin. Ostan näkö­jään niin vähän mitään ulko­mai­sia tuot­tei­ta noin yli­pään­sä että voi­sin tar­peek­si usein vali­ta Rei­lua. Kah­via tosin ostan, mut­ta sen­kin sit­ten aina unoh­dan ostaa Rei­lu­na, kun sitä tar­vii niin har­voin. Sitä pait­si aina­kin Pir­kan Rei­lu kah­vi oli pahaa. #

Mut­ta uusi Ryh­mä-X ilmes­tyi eilen, jipii! Olin aja­tel­lut tila­ta sen, mut­ta nyt sit­ten juu­ri tämän kuun nume­ros­sa toi­mit­ta­ja pal­jas­taa, että ensi vuon­na saat­taa ilmes­tyä koko­nais­ta nel­jä nume­roa, jos hyvin käy, ja sekin vain tämän meneil­lään ole­van tari­nan lop­puun­saat­ta­mi­sek­si. Sen jäl­keen kuka ties mitä, jos mitään. Ei pal­jon innos­ta tilaa­maan. #

Eilen kävin vii­na­kau­pas­sa osta­mas­sa uimao­pet­ta­jal­le kii­tok­sek­si ja jou­lu­lah­jak­si pul­lon glö­giä. Ohjaa­jal­le ostin kon­veh­te­ja. Vein ne tänään Avi­reen. #

Markkinoiden orjat

#24388. Torstai, 27. lokakuuta 2011 klo 14.38.40, kirjoittanut Jani.

Mie­tin edel­leen tuo­ta hyvän­te­ke­väi­syys­asi­aa tänään, ja kun sat­tu­moi­sin Rei­lua kaup­paa mai­nos­te­taan nyt ulko­na, joh­duin miet­ti­mään, että voi­sin­kin teh­dä hyvän­te­ke­väi­syyt­tä sen kaut­ta. Eli sen sijaan, että lah­joit­tai­sin vaik­ka kym­pin kuus­sa sel­lai­se­naan jol­le­kin orga­ni­saa­tiol­le, voi­sin­kin käyt­tää sen samai­sen kym­pin kuus­sa Rei­luun kaup­paan, ostaa ser­ti­fioi­tu­ja tuot­tei­ta riis­to­tuot­tei­den sijas­ta. #

Sii­nä oli­si se hyvä puo­li, että se antai­si dynaa­mi­ses­ti myö­ten olo­suh­de­muu­tok­sil­le, eli jos jos­sain kuus­sa raha on tiu­kil­la, voin luis­taa tuos­ta, ja jos taas jään jos­sain kuus­sa voi­ton puo­lel­le, voin ostaa enem­män Rei­lua. (Kyse on siis kui­ten­kin edel­leen osto­pää­tök­sis­tä, tar­koi­tuk­se­na ei ole ostaa aiem­paa enem­män vaan vain käyt­tää enem­män rahaa samo­jen tuot­tei­den osta­mi­seen.) #

Rei­lus­sa kau­pas­sa on omat arve­lut­ta­vuu­ten­sa sii­nä­kin, mut­ta jos joku muu orga­ni­saa­tio osoit­tau­tuu ilmei­sen parem­mak­si hyvän­te­ke­väi­syys­vä­li­neek­si, voin vaih­taa sii­hen sit­ten. #

Tähän liit­tyen, tein orjuus­ja­lan­jäl­ki­tes­tin, jon­ka mukaan minul­la on 30 orjaa. Isoim­mat rasit­teet oli­vat vaa­te­kaap­pi ja “lää­ke­kaap­pi”, vaik­ka jäl­kim­mäi­sel­lä tosia­sias­sa tar­koi­tet­tiin kylp­pä­rin kaap­pia. Lääk­keis­tä ei kysyt­ty mitään, joten nii­den mah­dol­li­set vai­ku­tuk­set tuli­si­vat vie­lä tuo­hon pääl­le. Vaa­te­kaa­pin mer­ki­tys oli yllä­tys, sil­lä sain hila­ta ole­tus­a­se­tuk­sia (mm. 50 paria fark­ku­ja) roi­mas­ti pie­nem­mik­si kaik­kien mui­den kuin alus­vaat­tei­den osal­ta. #

Omas­ta mie­les­tä­ni täkä­läi­sit­täin mini­ma­lis­ti­ses­ta elä­män­ta­vas­ta­ni huo­li­mat­ta tulok­se­ni on huo­mat­ta­vas­ti isom­pi kuin kaik­kien tes­tin teh­nei­den kes­kiar­vo (joka tätä kir­joit­taes­sa­ni on 24). Se ei sinän­sä yllä­tä, mut­ta oli­sin kuvi­tel­lut sen joh­tu­van ensi­si­jai­ses­ti omis­ta­mas­ta­ni kulu­tuse­lekt­ro­nii­kas­ta ja sii­tä miten syön. Ne teke­vät kui­ten­kin vas­ta yhdes­sä yhtä suu­ren osuu­den koko­nai­suu­des­ta kuin kylp­pä­rin kaa­pin sisäl­tö muka yksi­nään. Ja jäl­kim­mäi­nen­kin riis­tää vain puo­let sii­tä mitä näh­tä­väs­ti alus­vaat­tee­ni teke­vät. #

Kulu­tuse­lekt­ro­nii­kas­ta puheen ollen, osal­lis­tuin tun­nol­li­ses­ti joka päi­vä Nokian N9-kam­pan­ja­kil­pai­luun. Sit­ten osal­lis­tuin Sau­na­lah­den kil­pai­luun, mut­ta kun en näis­tä vas­tik­keet­to­mis­ta kil­pai­luis­ta puhe­lin­ta voit­ta­nut, olen nyt vajon­nut niin alas, että osal­lis­tun N9-kil­pai­lui­hin, jois­sa pitää huo­ra­ta osoi­te­tie­doil­la. Yleen­sä en mis­sään tapauk­ses­sa osal­lis­tu sel­lai­siin. #

Ei minul­la Noki­aa koh­taan ole saman­lai­sia anti­pa­tioi­ta kuin Applea ja Sonya, joi­den tuot­tei­ta en ostai­si vaik­ka nii­hin oli­si varaa, vaan Nokian koh­dal­la vain se “ei ole varaa” on syy näi­hin epä­ta­van­omai­siin han­kin­tay­ri­tyk­siin. Pitäi­si olla niin rikas, että oli­si varaa hom­ma­ta puhe­lin, jon­ka tie­tää jou­tu­van­sa vaih­ta­maan vuo­den tai parin pääs­tä, kun sen tuki hii­puu. #