Vam­pin kans­sa samal­la levyl­lä asus­ti Drácu­la, lati­no­ver­sio Dracu­las­ta. Käy­tän­nös­sä tämä oli englan­nin­kie­li­sen toi­sin­to lähes yksi yhteen, ajal­ta, jol­loin dub­baus­ta ei vie­lä ollut kek­sit­ty. #

Uni­ver­sal oli siis rou­dan­nut pai­kal­le kak­si kuvaus­ryh­mää, jois­ta toi­nen oli espan­jan­kie­li­nen lukuu­not­ta­mat­ta ohjaa­jaa (ei sen niin väliä ymmär­tää­kö ohjaa­ja näyt­te­li­jöi­den puhees­ta mitään). Englan­nin­kie­lis­tä ver­sio­ta teh­nyt poruk­ka tuli töi­hin aamu­kah­dek­sal­ta. He kuva­si­vat päi­vän samal­la ja lati­not kat­se­li­vat (ja tuu­mi­vat, että “mehän teh­dään tuo parem­min”). Sit­ten illal­la, kun ensim­mäi­nen poruk­ka häi­pyi, lati­no­ver­sion kuvaa­mi­nen alkoi ja jat­kui aamuun. #

Jot­kut väit­tä­vät tätä espan­jan­kie­lis­tä ver­sio­ta jopa parem­mak­si, mut­ta minus­ta Vil­laría­sin krei­vi (ohei­ses­sa kuvas­sa) ei ollut lähes­kään yhtä vakuut­ta­va kuin Lugo­sin. Mie­les­tä­ni Vil­larías oli lähin­nä kokoel­ma klas­si­sen Dracu­la-hah­mon tahat­to­man koo­mi­sia puo­lia. Muut suo­riu­tui­vat teh­tä­vis­tään kun­nial­la, ja Rubion Ren­field oli vähin­tään yhtä vakuut­ta­va, ellei jopa vakuut­ta­vam­pi mie­li­puo­li kuin Fryen englan­nin­kie­li­nen. Aina­kin kau­hun­huu­dot tuli­vat enem­män sydä­mes­tä ja nii­tä oli enem­män - toi­saal­ta taas Fryen nau­ru on hys­tee­ri­syy­des­sään minus­ta mie­leen­pai­nu­vam­pi. #

Lupi­ta Tovar (“Eva”, Minaa vas­taa­va hah­mo) ja Car­men Guer­re­ro (“Lucia”, siis “Lucy”) oli­vat tie­tys­ti ihas­tut­ta­via kau­not­ta­ria — mitä­pä lati­no­ty­töt ole­muk­sel­leen voi­si­vat. Näyt­te­li­jän­ky­vyis­tä on tie­tys­ti paha sanoa mitään, kun tuon ajan elo­ku­vien nais­hah­mo­jen jota­kuin­kin ainut teh­tä­vä oli näyt­tää sie­väl­tä ja jou­tua pulaan ja pelas­tet­ta­vak­si. #

Elo­ku­vien lisäk­si täl­lä levyl­lä oli vie­lä (koh­ta sata­vuo­ti­aan) Lupi­ta Tova­rin lyhyt taus­ta­ker­to­mus tämän ver­sion teke­mi­ses­tä. #

Ai niin, tänään on huol­to­kat­kos nel­jän ja kuu­den välil­lä. Oli­si­vat nyt Ava­ran luon­non ajak­si sen ajoit­ta­neet, sil­lä kaik­ki Skm:n die hard -fanit­han tie­tys­ti töl­lää­vät sil­loin tel­kas­ta Vil­li Austra­laa­sia -sar­jan kol­mat­ta osaa. #

Ei, en minä täs­sä nyt tar­koit­ta­nut Die Hard -fane­ja. Vaik­ka kyl­lä Die Hard -fanit­kin voi­vat olla samal­la myös die hard Skm-fane­ja, ei sii­nä, sil­lä eikä mitään. #

Suu­ri blo­gi­miit­ti on nyt sit­ten pidet­ty. Tulin pai­kal­le vain hive­nen lii­an myö­hään, mut­ta ei se mitään. En minä yli­pään­sä­kään tuom­moi­ses­ta sosi­aa­lis­te­lus­ta pel­kän sosia­lis­min nimis­sä näet perus­ta ollen­kaan. Se, että yli­pään­sä satuin pai­kal­le, oli sekin silk­ka vahin­ko, ku se miit­ti nyt vaan satut­tiin pitä­mään PA:n ja Vt:n pals­toil­la (nämä­hän oli­vat niin isot pip­pa­lot, että yhden blo­gin kom­ment­ti­pals­ta ei miten­kään oli­si riit­tä­nyt), ja minä kun niil­lä molem­mil­la itseä­ni tyyd viih­dy­tän sään­nöl­li­ses­ti, niin en tie­ten­kään voi­nut olla onnet­to­mas­ti sat­tu­mat­ta pai­kal­le kes­ken pahim­pien pep­pu- ja mui­den vit­sien. #

Tiet­tä­väs­ti jot­kut muut­kin yrit­ti­vat pitää jotain pien­tä pile­tys­tä jos­sain toi­saal­la, mut­ta sii­tä ei ole kuu­lu­nut mitään, joten se ei kai ollut mitään lähes­kään näin suur­ta. #