Syön taas sita­lopraa­mia. Lää­käri ehdotti sitä jän­ni­ty­soi­rei­siin, enkä minä jän­ni­ty­soi­reil­tani saa­nut sanot­tua, että söin­hän minä sitä jo aiem­min vuo­si­kau­det eikä sillä ollut nii­hin mitään vai­ku­tusta. Mie­lia­laa tasoit­ta­vana lääk­keenä se kyllä pelasi ihan siinä missä nykyi­nen­kin lää­ki­tyk­seni. #

Tie­ten­kään minua ei kukaan olisi pakot­ta­nut näitä nyt syö­mään, mutta ajat­te­lin sit­ten kui­ten­kin, että kun en ker­ran juuri täl­laista cock­tai­lia vielä ole kokeil­lut, niin kokeil­laan tätä­kin. Tuo tuli siis mir­tat­sa­pii­nin ja per­fe­nat­sii­nin lisäksi eikä tilalle. #

En jak­sa­nut tänään nos­tella pai­noja. Tai no vähän muka yri­tin, mutta hen­ki­set voi­mat eivät riit­tä­neet. Kävin sen­tään kävel­len mar­ke­teilla, osta­massa uuniin uuden lam­pun kun enti­nen paloi vii­kon­lop­puna. Enpä ole sitä­kään joten­kin aiem­min tul­lut aja­tel­leeksi, että lamp­pu­han se siellä uunis­sa­kin on. #

Syön taas sita­lopraa­mia. Lää­käri ehdotti sitä jän­ni­ty­soi­rei­siin, enkä minä jän­ni­ty­soi­reil­tani saa­nut sanot­tua, että söin­hän minä sitä jo aiem­min vuo­si­kau­det eikä sillä ollut nii­hin mitään vai­ku­tusta. Mie­lia­laa tasoit­ta­vana lääk­keenä se kyllä...