Phobos ja Deimos
#19556. Perjantai, 15. heinäkuuta 2011 klo 13.31.28, kirjoittanut Jani. 9
Olen taas pohtinut psykopaatteja jostain syystä. Juolahti mieleeni, että olisi hauska testata mitä tapahtuisi, jos psykopaattia yrittäisi säikäyttää kulman takaa hypäten BÖÖ. Jos kerta psykopaatti ei tunne pelkoa, niin mitenkä se mahtaa reagoida säikytykseen, vai mahtaako? #
Myös sellaista mietin lennolla tänne, että mitenkähän esim. lentokoneiden turvajärjestelyjä mahdetaan testata. Kun jotta se testaaminen vastaisi mahdollisimman hyvin todellisia olosuhteita, matkustajia simuloivien ihmisten pitäisi olla paniikissa. Ja siitä edelleen juolahti mieleeni, että siinähän voitaisiin hyödyntää paniikkihäiriöisiä. Eli otetaan koehenkilöiksi semmoisia ihmisiä, jotka on helppo saada autenttisesti paniikkiin, ja katsotaan kuinka ne pääsevät ulos koneesta, kun siellä on savua ja hälinää ja sata autenttista kanssapanikoitsijaa. #
Paniikkihäiriötä olen myös miettinyt, että miksi minä en oikein saa siihen kunnolla tuntumaa. Kysyin äidiltä, jolla siitä kuulemma on kokemusta, että miltä se tuntuu, ja kuulemma sitä voi ajatella vaikka niin, että jos on ollut tilanteessa, jossa on joutunut pakokauhun valtaan, niin sitten kun on häiriö, se pakokauhuinen olo tulee jossain sellaisessa tilanteessa, jossa sille ei näennäisesti ole mitään konkreettista syytä, uhkatekijää (kuten päällekäyvää vihaista karhua, liikenneonnettomuutta tms.). #
Siitä keksin, etten ehkä kykene paniikkikohtausten laatua tavoittamaan, koska en ole koskaan ollut pakokauhun vallassa mistään syystä. En lähelläkään. Pelkoa olen kyllä tuntenut, mutta siis oikein kunnon paniikkiin en ole koskaan mennyt, en mistään konkreettisestakaan syystä. Siksi olen sen suhteen vähän niin kuin psykopaatti pelon suhteen yleisesti, vailla aitoa eläytymiskykyä. #
luulisin että jokainen reagoi säikytykseen melko samalla tavalla. psykopaatin pelkoa tuntemattomuus liittyy enemmän riskeihin liittyviin pelkoihin tai tilanteisiin joissa muut ihmiset joutuisivat kauhun valtaan. esim. vaikka tietää tekonsa seuraamukset ei reagoi siihen millään lailla. tavallista ihmistä rangaistuksen pelko pitää hyvin ruodussa. tai se että “jos menen tuonne minulle tapahtuu jotain kamalaa”. siinä mielessä psykopaatti tavallaan vetää vaikeuksia puoleensa koska ei näe mitään syytä olla tunkematta tilanteisiin joista voi koitua hänelle vaaraa. tavallisesti ihmiset nähdäkseni reagoivat “tunteettomiin”, tai sellaisiin jotka eivät näytä mitään reaktiota joko menemällä paniikkiin tai käymällä päälle. (itse reagoin uhkatilanteisiin juuri noin.)
olisin heti halukas osallistumaan tuollaiseen lentokonetestaukseen massiivisen lentopelkoni vuoksi. hyvin mielenkiintoinen tilanne indeed. ^^
paniikkitilanteen ymmärtämättömyys lienee hyvin yleistä. miksi nyt ylipäätään joku voisi yllättäen saada kohtauksen täysin ilman mitään syytä tai ärsykettä? paniikkihäiriöiselle kuitenkin ärsykkeet voivat olla niin “mitättömiä” ettei tavallinen, siis paniikkihäiriöstä kärsimätön, ihminen niitä edes huomaa. reaktio voi myös tulla vähän ärsykettä jäljessä koska jokin “tavanomainen” ärsyke saattaa laukaista mielleyhtymien ketjureaktion jonka viimeinen lenkki vasta laukaisee paniikkikohtauksen. no jaa, jos nyt ei lasketa sitä että menen uhkatilanteissa helposti paniikkiin, pelkästään hermokivut ovat ärsyke jonka pystyn tunnistamaan. muut ovat niin alitajuisia etten pääse niihin käsiksi tein mitä tahansa. puhumattakaan nyt siitä että reaktio “tavanomaisiin” ärsykkeisiin vaihtelee hyvin paljon riippuen elämäntilanteesta, stressitasosta ja mielialoista ja mielleyhtymäketjut voivat olla pitkiä ja epäloogisia ja vaihdella tilanteen mukaan.
Tuon epäjohdonmukaisen puolen paniikkihäiriöstä koen kyllä ymmärtäväni, ehkä juuri siksi että siinä on kyse ymmärrettävästä eli järkiperäisestä asiasta eikä niinkään tunteesta. Ja lisäksi tietysti minullakin (niin kuin kaikilla) on samanlaisia perusteiltaan epäjohdonmukaisia tunnereaktioita, vaikkakin ajatusketjujen päässä olevat tunteet ovat minulla muuta kuin paniikkia.
Minäkin veikkaisin, jos veikata pitäisi, että kyllä psykopaatinkin saisi hypähtämään äkillisesti säikäyttämällä. Mutta siitä johtui edelleen mieleeni, että mikä sitten on äkillistä säikäyttämistä, ja onko se sama psykopaatille kuin ei-. Kauhuelokuvissahan pohjustetaan sellaista BÖÖ-kohtausta musiikilla ja visuaalisilla tapahtumilla, mutta jos ne sellaiset eivät pelkoa tuntemattomaan psykopaattiin tehoa, kokisiko hän sitten sen varsinaisen, säikäyttäväksi tarkoitetun tapahtumankaan säikäyttävänä?
hmm.. mun aivo ei tänään oikein toimi kun jouduin sen tuossa illalla jäädyttämään koska homehtunut taikinanjämä sekä puuroksi käymällä muuttunut makaroniruoka olisivat vieneet aistini muuten hautaan. mutta sen verran, että ite selviän kauhuelokuvista yleensä ihan hyvin, koska tiedän niiden pelotuskonstit eikä kauhuvisio vaikuta oikein mitenkään. saatan saada kammottavia painajaisia kylläkin jos mennään tarpeeksi oksettaviin teemoihin. sen sijaan tuossa eilenkin kun katoin pelivideoita hyppäsin ilmaan kun se yks helvetin mutantti tuli kulman takaa täysin odottamatta. siis pelästyin kuin se olisi ollut oikea tapahtuma. noita usein kun kattelen uppoan niin täysin että siitä tulee tavallaan todellista. yllättävät säikyttää, muut ei oikein. tuntuu vähän että alan valua taas johonkin psykoottiseen mustaan aukkoon jossa en pysty enää kontrolloimaan sitä mihin riskeihin saatan itseni. nettitesteistäkin on tullut (no enpä niitä nyt olekaan enää pariin vuoteen jaksanut tehdä) viimeiset 4 vuotta yleensä enimmät pojot antisocial, eli sinne 80% päälle, schizoid oli jossain vaiheessa korkealla ja kaikki muut jää sinne 50% tietämille, yleensä alle.
no taaspa jäin tännekin lässyttämään. olis pitäny siivota muutakin kun kissanvessa (kissani on kakkataiteilija, onneksi ne teokset tehdään kumminkin sinne laatikkoon), ja pestä niitä astioita. pitää vielä noi haisevat. desinfioida kiehuvalla vedellä, kyllä ne senverran rumilta näytti. ja minähän kosken melkein mihin tahansa, esim. mädäntyneisiin juureksenkuoriin ja kaikkiin ruuanjätteisiin ja viemärin ritilään jääneeseen kissanruokaan (ja kuolleisiin eläimiin kuten hiiriin ja lintuihin) jne. mutta tulpan veto irti siitä taikina-home-puurosta oli aika raakaa. ja sitä uh.. hajua voi oikeasti jo löyhkäksi kutsua. ><
Huh, oletpa kovahermoinen! En uskaltaisi väittää, että minusta olisi tuollaiseen hajupommiin kajoamaan. No tosin ehkä silloin, jos sillä saisi samalla todisteltua miehuuttaan, eli tehdä sen ritarillisesti jonkun neidon vuoksi. Mutta että ihan vain itsensä auttamiseksi, jaa-a.
Sinun antisosiaalisuustuloksesi ovat pelkästään nettisinua tuntevalle minulle yllätys. Kovastihan sinussa on vihaa, muttei se kertomasi pohjalta juurikaan ole aiheetonta, sellaista… Siis että vihasi kumpuaisi toisten latistamisen tahdosta, ahneesta oman edun ajamisesta. Pikemminkin se vaikuttaa aiheellisesti syntyneeltä ja toisaalta suunnattoman tiukasti sisälläpidetyltä (sisälläsipitämältä/sisälläpitämältäsi?), minkä takia se ryöpsähtelee toisinaan, niin kuin padottu viha tuppaa tekemään. Minun mielikuvieni antisosiaalinen persoona ajaa omaa etuaan häikäilemättömästi toisten kustannuksella, keinoja kaihtamatta, kun taas sinun nettipersoonasi tuntuu pikemminkin vahvasti turvallisuushakuiselta ja äärimmäisen varautuneelta toisten suhteen.
Tietenkään en tiedä, oletko alkuunkaan sellainen netin ulkopuolella. :)
juu sen kun tietäisi. O_o kun se tieto nyt näyttäisi taas itseltänikin lipsuvan käsistä. ennen lääkärikäyntiä tuntui pahasti että nyt tää lähtee lapasesta ja kunnolla, mut sain sitten kotona kumminkin nukutuksi pari tuntia. ja jos ei ota huomioon sitä ainaisesti vaihtuvaa “minuutta” nousujen ja laskujen välillä niin mitä muuta siellä pohjalla on? ei muuta kun pelkkää tyhjää. päässä ei liiku muu kuin jatkuva kelaus siitä miten voisi mahdollisimman tehokkaimmin tyhjentää tämän alueen ihmisistä kilometrin säteellä (tai ainakin tän pihapiirin ja tähänkin menee about 30x30 asuntoa). ja siis ei pommeilla, vaan ampumalla jokaista päähän erikseen. ja koska ei se ole terveellistä tuota kelata 24/7 niin tungen päähäni kaikkea muuta ja sitä alkaa särkeä. :/
whatever. nyt on kyllä pakko syödä sitä leipää jonka otin sulamaan. päälle tuorejuustoa ja kylmäsavulohta, nam.
Kas, minäkin söin tänään kylmäsavulohta. Pastan kanssa, tosin.
Tuollainen tuhoamisvimma on minullekin tuttu. En väitä tietäväni täsmälleen miltä sinusta tuntuu, mutta että jonkinlainen aavistus minulla siitä kuitenkin oman kokemukseni pohjalta on. Ehkä heijastelen liikaa sen omani pohjalta, mutta minusta se tosiaan vaikuttaa sinussakin pikemminkin padotulta ja kohteen osalta hajautuneelta aggressiolta kuin itsekkäältä hetkellisen impulssin tyydyttämisen mielihalulta. Ihmisvihaa siihen toki siltikin sisältyy, mutta ihmisviha voi olla hyvinkin perusteltua. Tavallaan perusteltua se oikeastaan on antisosiaalisellakin, mutta silloin se perustelu on äärimmäisen simppeli ja ikään kuin lapsenomaisempi: nuo muut ovat minun ja haluamani välissä. Tuhoamisvimma ikään kuin itsensä tuhoamisen halusta sen sijaan voi minusta olla perustaltaan paljon monimutkaisempi, primaarisilta lähtökohdiltaan, ehkä nurinkurista kyllä, positiivisempi (esim. “nuo muut edustavat kaikkea sitä, mikä uhkaa tuhota minut”).
[…] taannoiseen psykopaattien säikyttelyä koskevaan kysymykseeni vastatakseni: törmäsin nyt ihan sattumalta ikivanhaan juttuun, jonka mukaan […]
Ajattelin tätä paniikkihäiriöis-juttua kun istuin lentokoneessa, jonka moottoriin lensi lintu ja sitten piti palata kentälle korjaamaan vikaa. Katselin ihmisiä, jotka lukivat lehteä kuin ei mitään (eivätkö he tosiaan välitä? vai eivätkö he ymmärrä englanninkielisiä kuulutuksia?) ja vaikka tajusin, että ei tässä kovin huonosti voinut käydä kun ollaan edelleen ihan normaalisti ilmassa eivätkä valot vilku tai happinaamarit putoile katosta, niin silti, silti myönnän että reaktiota oli vaikea hallita. Ruumiin reaktiohan se enimmäkseen on. Liikaa adrenaliinia; mitä sen jälkeen muka voi tehdä? Vaikka ajattelisi kissanpentuja, ei rauhoitu, kun elimistö on ohjelmoitu tärisemään.
Ja kuitenkin koko ajan hihittelin sille ajatukselle, että kone olisi täynnä paniikkiin meneviä, hysteerisiä ihmisiä. Miten kukaan voisi hallita sellaista? Henkilökuntaparka!
Tulee mieleen paniikki elokuvassa Hei, me lennetään!