marginaali

Kristinusko puhutti EU-ministereitä

#70. Tiistai, 25. toukokuuta 2004 klo 13.10.28, kirjoittanut Jani.

“Ita­lia, Puo­la, Liet­tua, Mal­ta, Por­tu­ga­li, Tshek­ki ja Slo­va­kia vaa­ti­vat perus­tus­la­kiin sel­ke­ää mai­nin­taa Euroo­pan kris­til­li­sis­tä juu­ris­ta. Maat ovat lähet­tä­neet kir­jeen EU-puheen­joh­ta­ja­maa Irlan­nil­le vaa­tien vii­me­het­ken tar­kis­tus­ta asi­aan.” #

Yle: “Kris­ti­nus­ko puhut­ti EU-minis­te­rei­tä” #

Voi jee­suk­sen per­se taas. #

“Kir­jees­sä pyy­de­tään perus­tus­la­kiin lisäys­tä, jos­sa tun­nus­te­taan Euroo­pan his­to­rial­li­nen totuus kris­til­li­syy­des­tä.” #

ed. #

Eikö­hän saman tien pyy­de­tä lisäys­tä, jos­sa tun­nus­te­taan “Euroo­pan his­to­rial­li­nen totuus” val­koi­hoi­suu­des­ta? Miten se eroai­si tuos­ta? Ei miten­kään! Sil­ti ihon­vä­rin koros­ta­mi­nen nos­tai­si (syys­tä­kin) aivan taa­tus­ti kau­hean älä­kän ja sen kaik­ki tie­tä­vät, joten sik­si mois­ta kukaan ei edes toh­di ehdot­taa, mut­ta jos­ta­kin syys­tä yhden uskon­non koros­ta­mis­ta voi ehdot­taa, ja moi­seen ehdo­tuk­seen suh­tau­du­taan jopa vaka­vas­ti! #

Tai pyy­de­tään lisäys­tä, jos­sa tun­nus­te­taan “Euroo­pan his­to­rial­li­nen totuus juu­ta­lais­ten jouk­ko­tu­hos­ta. Tai jos ker­ran pitää mai­ni­ta Euroo­pan his­to­rial­li­nen totuus kris­til­li­syy­des­tä”, niin kai sii­hen his­to­rial­li­seen totuu­teen sisäl­ly­te­tään myös totuus inkvi­si­tios­ta, noi­ta­vai­nois­ta ja muis­ta sen kris­ti­nus­kon nimis­sä syn­ty­neis­tä his­to­rial­li­sis­ta totuuk­sis­ta? #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]22.1.2009 11:10[/klo] Muo­toi­lin WP:lle päi­vi­tin tyy­liä ja linkkejä.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Nietzsche: Totuus, sen hyvyys ja pahuus, sen rumuus ja kauneus

#71. Tiistai, 25. toukokuuta 2004 klo 11.45.12, kirjoittanut Jani.

Noin puo­let täs­tä Nietzschestä jou­tai­si lai­na­ta ihan sii­nä mis­sä tämä­kin pät­kä, mut­ta johon­kin se raja on vedet­tä­vä: #

“Kukaan ei hevin pitä­ne jota­kin oppia tote­na vain sik­si, että se tekee onnel­li­sek­si, tai hyvei­sek­si: ehkä pait­si hert­tai­sia “idea­lis­te­ja”, jot­ka hal­tioi­tu­vat hyväs­tä, todes­ta, kau­niis­ta ja uit­ta­vat lam­mi­kos­saan sikin sokin kai­ken­lais­ta kir­ja­vaa, köm­pe­löä ja hyvän­luon­tois­ta halut­ta­vaa. Onni ja hyve eivät ole mitään todis­tei­ta. Mut­ta ker­naas­ti unoh­de­taan, myös mal­til­lis­ten vas­tus­ta­jien tahol­la, ettei­vät onnet­to­mak­si-teke­mi­nen ja pahak­si-teke­mi­nen ole sen enem­pää vas­ta­to­dis­tei­ta. Jokin lie­nee tot­ta: vaik­ka se oli­si­kin mitä suu­rim­mas­sa mää­rin vahin­gol­lis­ta ja vaa­ral­lis­ta; voi­si­pa ker­ras­saan kuu­lua ole­mas­sao­lon perus­laa­tuun, että ihmi­nen, tul­les­saan sen täy­sin tie­tä­mään, tuhou­tui­si, joten joten hen­gen voi­mak­kuu­den mit­tai­si se, miten pal­jon “totuut­ta” se vie­lä juu­ri sie­täi­si, sel­vem­min sano­ten, mihin mää­rään asti hän sitä tar­vit­si­si ohen­net­tu­na, ver­hot­tu­na, makeu­tet­tu­na, tunk­kaan­nu­tet­tu­na, vää­ren­net­ty­nä. Mut­ta ei ole epäi­lys­tä­kään sii­tä, että pahat ja onnet­to­mat ovat totuu­den eräi­den osien löy­tä­mi­sen suh­teen suo­tui­sam­mas­sa ase­mas­sa ja että he voi­vat toden­nä­köi­sem­min sii­nä onnis­tua; puhu­mat­ta­kaan pahois­ta, jot­ka ovat onnel­li­sia, — lajis­ta, jon­ka mora­lis­tit jät­tä­vät mai­nit­se­mat­ta. On mah­dol­lis­ta, että kovuus ja viek­kaus tar­joa­vat suo­tui­sam­mat edel­ly­tyk­set voi­mak­kaan, riip­pu­mat­to­man hen­gen ja filo­so­fin syn­ty­mi­sel­le kuin tuo hem­peä hie­no tai­pui­sa hyvä­laa­tui­suus ja ei-mil­län­sä­kään ole­mi­sen tai­to, joka kat­so­taan ja kat­so­taan syys­tä­kin oppi­neen ansiok­si. Edel­lyt­täen kuten edel­lä on teh­ty, ettei rajoi­te­ta “filo­so­fin” käsi­tet­tä filo­so­fiin, joka kir­joit­taa kir­jo­ja — tai vie kir­joi­hin jopa oman filo­so­fian­sa!” #

Nietzsche #

Mik­si ihmees­sä minul­la ei ole yhtään filo­so­fin kir­joit­ta­maa kir­jaa hyl­lys­sä, vaik­ka niis­tä saan irti ilmi sel­väs­ti kaik­kein eni­ten, ja nii­tä luen yhä uudes­taan toi­sin kuin vaik­ka­pa nii­tä muu­ta­maa romaa­nia, jot­ka hyl­lys­tä löy­tyy? #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]22.1.2009 11:27[/klo] Muo­toi­lin WP:lle, päi­vi­tin tyyliä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

 

Mikä on ATM, mikä on ATN?

#72. Tiistai, 25. toukokuuta 2004 klo 1.58.34, kirjoittanut Jani.

Sel­vi­tin ATN :: Ruman nai­sen päi­vä­kir­ja: loh­dul­lis­ta luet­ta­vaa, toi­si­naan. kir­jai­nyh­dis­tel­mien taka­na ole­vat sanat. Ensin­nä­kin: #

MAT
Mark­ki­na-arvo­teo­ria. Yri­tys raken­teel­lis­taa joi­den­kin usko­muk­sen mukaan maa­il­mas­sa val­lit­se­vaa pari-, sek­si- tai yli­pään­sä ihmis­suh­tei­den epä­suh­taa, jos­ta Gös­ta Sund­qvist runoi­li: “kun sitä tus­kin edes / voi aavis­taa unis­saan / kuka saa ja kenel­le anne­taan / ja miten rauk­ka­mai­ses­ti / onnen anti tääl­lä jaetaan”.

MAT puo­les­taan on eri­tyi­sen suo­sit­tu nii­den paris­sa, jot­ka sijoit­ta­vat sen ter­mi­no­lo­gias­sa itsen­sä seu­raa­viin kate­go­rioi­hin: #

ATM
Alem­man tason mies
ATN
Alem­man tason nainen (tie­ten­kin)

Ja sit­ten vas­taa­vas­ti hei­dän vihan­sa koh­tee­na ovat seu­raa­viin kate­go­rioi­hin kuu­lu­vat ihmi­set: #

YTM
Ylem­män tason mies
YTN
Ylem­män tason nainen

Mää­ri­tel­mis­tä otsi­kon googlet­ta­mi­sen anta­ma link­ki ker­too jota­kin, mut­ta hyvin ei-yllät­tä­väs­ti nämä käsit­teet eivät ole vakiin­tu­neet niin että nii­tä kan­nat­tai­si etsiä mis­tään sana­kir­jas­ta, tai muu­al­ta­kaan, mis­sä ne oli­si mää­ri­tel­ty viral­li­ses­ti ja kat­ta­vas­ti. Sen lisäk­si nii­den viit­taus­koh­de on minul­le täy­sin mer­ki­tyk­se­tön, joten olen nyt var­ma, että nämä käsit­teet ovat tur­hia mee­me­jä. Näin ollen voin rau­has­sa kes­kit­tyä nii­den kuo­li­aak­si­vai­ke­ne­mi­seen. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]5.2. 16:52[/klo] Muok­ka­sin sekä sisäl­töä että ulkoa­sua ajantasaisemmaksi.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]14.10.2005 9:48[/klo] Muo­toi­lin WP:lle. Nyky­ai­kais­tin tyy­liä. Kor­ja­sin linkkejä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #