Avia Training -sykemittari
#2288. Lauantai, 1. heinäkuuta 2006 klo 19.29.32, kirjoittanut Jani. 36
Olen jo jonkin aikaa haaveillut sykemittarista koska käveleminen sokkona, eli sen tehokkuudesta tai tehottomuudesta täysin tietämättömänä on häirinnyt minua. #
Vähän aikaa sitten näin Citymarketissa Avia-merkkisen sykemittarin plussakorttitarjouksessa, ja tänään kävin sitten asiasta tehden (kävellen) sen sieltä ostamassa. #
Mukana tulleen ohjelappusen avulla pääsin hyvin pian vehkeestä perille, sillä ohjeet olivat melko suoraviivaiset ja helpot ymmärtää. Ainut poikkeus oli maininta lähetinvyön kastelusta: “Kostuta lähettimen uritetut elektrodialueet esim. vedellä.(kapein Kohta)” olisi ehkä kaivannut kaverikseen kuvaa tuon tarkoitetun alueen havainnollistamiseksi. Oletettavasti se on tuo alue jossa, öh, paristoluukku ei ole. #
Tällaisen mittarin minulle hyödyllisin ominaisuus on mahdollisuus asettaa sykkeelle tavoitevyöhyke, jolta poikkeamisesta (liian alas tai liian ylös) saa halutessaan äänihälytyksen. Kalorilaskuri.fi:n mukaan maksimisykkeeni on 192 lyöntiä minuutissa ja ilmeisesti sen perusteella siellä on laskettu, että “rasva palaa parhaiten alueella 96-115”. Kokeilin mittaria tietysti heti ja huomasin, että jo täällä sisällä huoneesta toiseen kävely nosti sykkeeni tuon sadanviidentoista kieppeille. Veikkasin että se hyppäisi ulos tuolta alueelta heti kun astuisin ulos ovesta, ja näin kävikin: pystyin pysymään tuolla alueella vain kävellessäni alamäkeen tai hiipimällä niin hitaasti että näytin aivan pöljältä. #
Normaalilla, letkellä tyylilläni kävellessäni syke näytti asettuvan 120:n ja 125:n välille. Jos kävelin ylämäkeen tai jos tarkkaavaisuuteni hellitti hetkeksi niin että vauhti alkoi kiihtyä (niin minulle vaan käy; ei sitä jaksa tyhjää kuhnia, kun mennään niin mennään), syke nousi 130:een. Tasaisella alustalla hölkätessä se nousi päälle 140:n. sairaalantien ylämäessä panin kaiken peliin ja juoksin niin lujaa kuin tiedän mäen päälle jaksavani. Odotin, että rannekkeen piipitys muuttuisi kaupungin toiselle laidalle kuuluvaksi sireeniksi, ja että sen sivusta avautuisi luukku, josta suihkuaisi naamalleni tainnuttavaa kaasua, mutta näin ei käynyt, eikä olisi ollut syytäkään: sykkeeni ylsi vain 180:aan eli olin vielä kaukana teoreettisesta maksimisykkeestä. Keltinmäen kevyen liikenteen oikoväylän ylämäessä pelkkä reipas kävely nosti sykkeen 160:aan. #
Kalorilaskuri.fi:n antama tavoitesykealue on siis nähtävästi aivan puuta heinää. Niinpä etsin ja löysin toisen lähteen: #
“Kohtuukuormitteinen peruskestävyysharjoittelu parantaa kuntoa maltillisesti. Peruskestävyyden sykealue on 60-70 % maksimisykkeestä. Tällä sykealueella liikkuminen vahvistaa sydäntä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä tavoitesyketasolla sydän saa sopivasti kuormitusta, mutta rasitus tuntuu silti hyvältä ja kohtuulliselta. #
Jos liikunnan tavoitteena on laihtuminen, on tällä sykealueella liikkuminen tehokkainta, sillä lihassolut käyttävät energialähteenään suurimmaksi osaksi rasvakudokseen varastoituneita rasvahappoyhdisteitä.” #
SerlaKlubi: Maksimisyke (korostus omani) #
Kalorilaskuri.fi:n antama maksimisyke oli siis 192. Tämän sykemittarin omalla kaavalla (220 miinus ikä) laskettu maksimisyke olisi 194. SerlaKlubin prosentteja kumpaan tahansa soveltamalla saadaan rasvanpolttovyöhykkeen rajoiksi kalorilaskuri.fi:n antamasta selvästi poikkeavat arvot: 115-134 tai 116-136. Kumpi hyvänsä käy minulle, sillä normaalilla tahdillani pysyn siis luontojani hyvinkin noissa rajoissa, oli ylämäki tai ei. #
Tässä sykemittarissa on vielä yksi siisti juttu: kun lähtiessä muistaa käynnistää ajanoton, josta voi tarvittaessa kyllä matkan aikana poiketa muihin näyttöihin (vaikkapa kellonäyttöön) sitä pysäyttämättä, niin lenkin päättyessä sen pysäytettyään saa tietopaketin juuri tehdystä liikuntasuorituksesta. Kokonaiskeston lisäksi mittari näyttää keskisykkeen (äskeisellä koelenkilläni se näyttää olleen 128 lyöntiä minuutissa), tavoitevyöhykkeessä vietetyn ajan (äskeisellä tunnin lenkilläni sitä tuli surkeat kymmenen minuuttia koska vyöhyke oli päin mäntyä ja pingoin koko ajan sen yläpuolella) sekä suorituksessa palaneiden kaloreiden määrän. Tästäkin minulle tulee päänvaivaa, koska kalorilaskurin mukaan tuo tunnin lenkki ei polttanut lähellekään tämän näyttämää 905 kilokaloria. #
Tämän kirjoitushetkellä Google ei löydä netistä paljoakaan kokemustietoa tästä mittarista (Suomi24:ssä joku kyselee sellaisen perään; toisella, kirjoitushetkelläkin enää Googlen välimuistissa olevalla sivulla samoin), eikä Avian flash-hässäkästäkään irtoa yhtään mitään näistä mittareista. Kannan siis tässä oman korteni kekoon: olen kyllä kaiken kaikkiaan tämän ensimmäisen illan perusteella erittäin tyytyväinen tähän ostokseeni. Olin suunnitellut Polarin perusmittarin hankkimista, mutta tässä mittarissa minulla on kyllä ihan kaikki mitä vaatimattomassa harrastuksessani tarvitsen. Eikä tämä maksanut kuin 29,90 (ilman plussakorttia 39,90) siinä missä Polarin perusmalli maksaa yli kaksi kertaa sen. #
Miten tuo mittari laskee tuon sun kalori kulutuksen? Oletko kertonut sille painosi tms. tietoja?
Olen itekkin miettinyt hieman tollasta mittaria, mutta ottaa valmiiksi kupoliin, että tod.näk. siltä jäisi “hinta haukkumatta”, kun se innostuksen laannuttua jäisi piironkiin hapettumaan. Ne Polarin vehkeet on nimittäin ainakin minunkaltaisen köyhimyksen mielestä kalliita.
Mikä sinulla on syke kun istuksit paikoillasi? Se on ainoa syke, jonka tiedän itsestäni, kun sen aina lääkärissä verenpainetta mitatessa näkee ja kuulee. 50 on sitten ilmeisesti aika huono, koskapa olen rapakuntoinen raakki ja sitä se mulla melkolailla aina näyttää.