Täällä Pohjantähden alla säännöstellään kulttuuria
#2342. Torstai, 3. elokuuta 2006 klo 16.14.52, kirjoittanut Jani. 6
“Väinö Linnan perikunta on kieltänyt Ykspihlajan työväennäyttämöä esittämästä Täällä Pohjantähden alla -näytelmää Kokkolassa teatterin satavuotisjuhlanäytäntönä ensi vuonna. Perikunnan mielestä Linnan teksteihin perustuvia näytelmiä esitetään jo nyt niin paljon, että tilannetta on syytä rauhoittaa.” #
Yle: Ykspihlajan työväennäyttämö ei saa esittää Väinö Linnan näytelmää (korostus osin omani) #
Kas näin ne tekijänoikeudet palvelevat jälleen kulttuuria ja sivistystä. #
“Tilannetta on syytä rauhoittaa” -selitys ontuu kyllä pahemmin kuin Tommy Lee Jones JFK:ssä. Ykspihlajan työväennäyttämön varapuheenjohtajalla on paljon uskottavammalta kuulostava selitys: #
“Pellinen epäilee, että päätökseen on vaikuttanut raha. Linnan tuotantoon perustuvia näytelmiä esittävät parhaillaan ja suunnittelevat ensi vuodeksi myös suuret teatterit. #
- Ne maksavat tietysti esitysoikeuksista paremmin kuin pienet teatterit, arvioi Pellinen. - Me olemme köyhä harrastajateatteri Pohjan perukoilla, eivätkä meidän yleisömäärämme ole läheskään samaa luokkaa kuin etelän suurissa ammattiteattereissa.” #
ed. #
Tuo perikunta on sitten merkillinen juttu. Siinä on joukko ihmisiä, jotka geneettisistä syistä ilmeisesti tietävät mitä edesmennyt asianomistaja olisi halunnut tehtävän missäkin tilanteessa.
Sukujuhlissa on tullut tarkkailtua ja havainnoitua tota keskimääräistä älykkyysosamäärää siinäkin joukossa. Siis sukulaisten, elikkä mahdollisen perikuntani. Tyytyväinen siis pitää olla, etten ole suurien keksintöjen isä tai maailmakirjallisuuden merkkiteosten luoja (ehkä juuri niistä geneettisistä syistä :)), ettei ajan minusta jättäessä tarvitsisi koko tuotantoaan polttaa.
Polttamista parempi vaihtoehto, mitä tällaisiin kulttuurillisiin aikaansaannoksiin tulee, olisi tekijänoikeuksista luopuminen, mikäli se vain suinkin on juridisesti postuumisti mahdollista. Perinnön arvo olisi silloin paljon suurempi kuin mitä pelkästään rahassa voidaan mitata. Eihän se tietenkään geneettisiä perillisiä paljon lohduttaisi, mutta niin tekemällä perillisyys ylittäisikin verirajat, kun koko kieliryhmä tai peräti koko ihmiskunta pääsisi perinnöstä hyötymään. Niin minä tekisin, jos en nyt tekisi sitä jo eläessäni.
Tekijänoikeuksista voisi varmaan itsellinen taitaja luopua, mutta esim. Väinö Linnan tapauksessa nämä tekijänoikeudet taitavat olla kustantajan taskussa?
Ööh, eikös se Linnan perikunta juuri tuossa jutussa kieltänyt sen esittämisen? En minä mikään asiantuntija ole, mutta minusta sellainen kielto-oikeus kuuluu nimenomaan tekijänoikeuksiin, jotka siis näin ollen kuuluisivat Linnan perikunnalle. Eihän niillä muutoin olisi minkään valtakunnan sananvaltaa siihen että kuka ja missä Linnaa esittää.
Linnan perikunta siis, kuten Väinö eläessään, omistaa tekijänoikeudet teosiin muilta osin, paitsi kirjojen muodossa julkaisun osalta, joka on siis kustantajan oikeus. Luulisin näin. Ja Suomen Kirjailijaliitto ry myös näin muotoilee.
Linna olisi siis voinut luopua, näin spekulatiivisesti, muista oikeuksistaan kirjaan, mutta kustantajalla olisi ilmeisesti silti säilynyt yksinoikeus tehdä teoksesta kirjoja? Mutta Erkkikö tätä lopulta tietää kuinka homma kulkee. Tämän takia minä harrastaisin, jos harrastaisin, omakustantamista. Ottaisin teoksista leipäni niin kauan kuin itse tarvisin, mutta perikunta saisi kirjoittaa omat kirjansa ja elää niillä. Josjosjos… :)
Kas vain, kas vain, no niin, taas sitä sivistyi melkein kokonaan ilman omaa vaivannäköä!