marginaali


  Uudempia postauksia »

Dasyatis brevicaudata

#2555. Perjantai, 1. joulukuuta 2006 klo 21.52.48, kirjoittanut Jani. 8 kommenttia.

Eli­san viih­de­uu­ti­set ovat aivan käsit­tä­mät­tö­män surul­lis­ta luet­ta­vaa. Saa­ran pis­sis­toi­mit­ta­ja­vi­sio ei noi­ta lukies­sa näy­tä ole­van juu­ri ensi vuot­ta kau­em­pa­na. #

“Tors­tai­na oli Enyan albu­miin liit­ty­nyt tie­do­tus­ta­pah­tu­ma. Enya istui kame­roi­den edes­sä lyhyes­sä poi­ka­tu­kas­saan ja sie­vä­nä. Kes­kit­tyi musiik­kiin. #

- Albu­mi ei ole oikeas­taan uusi. Se on vii­me vuon­na jul­kais­tu Ama­ran­ti­ne nel­jäl­lä uudel­la bii­sil­lä varus­tet­tu­na. Uusi ver­sio ilmes­tyy jou­lun kun­niak­si., Enya tote­si.” #

eli­sa: Euroo­pan sala­pe­räi­sin super­täh­ti (koros­tus oma­ni) #

Lisäk­si jutus­sa ker­ro­taan sen muus­ta sisäl­lös­tä poi­ke­ten sel­keäl­lä suo­mel­la, että Enya ei esiin­ny kier­tueil­la musii­kin “moni­mut­kai­suu­den” ja “tek­nis­ten vaa­ti­mus­ten” vuok­si. #

Right. Kos­ka Enyan musiik­ki­han onkin tun­net­tu juu­ri moni­mut­kai­suu­des­taan. #

“Ste­ven Irvinin alias Kro­ko­tii­lin­met­säs­tä­jän vii­mei­sek­si jää­nyt keik­ka näh­dään maa­il­man­laa­jui­ses­ti 21. tam­mi­kuu­ta ensi vuon­na, useat läh­teet ker­to­vat. Disco­ve­ry Chan­nel- ja Ani­mal Pla­net -kana­vien yhtei­ses­ti lähet­tä­mäs­sä ohjel­mas­sa näy­te­tään ilmei­ses­ti sel­lai­se­naan Irvinin vii­mei­sik­si jää­neet elon­het­ket ja meneh­ty­mi­nen myrk­ky­raus­kun pis­toon. Ohjel­man ker­to­ja­na toi­mi­va Phi­lip­pe Cos­teau oli muka­na Irvinin vii­mei­sel­lä kei­kal­la asian­tun­ti­ja­na.” #

eli­sa: “Kro­ko­tii­lin­met­säs­tä­jän finaa­li näkyy Suo­mes­sa” #

Minä tie­dän yhden toi­sen­kin, mel­kein saman­ni­mi­sen tapauk­sen: Step­hen “Ste­ve” Irwin -nimi­nen mies, joka esiin­tyi Kro­ko­tii­lin­met­säs­tä­jä-nimi­ses­sä ohjel­mas­sa, meneh­tyi iso­kei­häs­raus­kun pii­kis­tä saa­maan­sa pis­toon. #

Sit­ten on myös ole­mas­sa Phi­lip­pe Cous­teau -nimi­nen val­ta­me­ri­tut­ki­ja. Siis mel­kein täs­mäl­leen saman­ni­mi­nen kuin tuo Ste­ven Irvi­nin snuff-fil­min ker­to­jak­si lupau­tu­nut tyyp­pi. #

Has­su­ja yhteen­sat­tu­mia. #

Avainsanat: Elisa, Enya, Steve Irwin

Jou mään! Chicago

#2554. Perjantai, 1. joulukuuta 2006 klo 18.36.53, kirjoittanut Jani. 15 kommenttia.

Vas­ta­sin hul­lun­pit­kään jou­lu­ky­se­lyyn (via nor­sis). Panin sen raa­ka­ver­sion (myös ren­de­röi­ty HTML) taas kopioin­nin hel­pot­ta­mi­sek­si lin­jal­le. #

  1. Onko sinul­la jo joulufiilis?
    Ei. 
  2. Pidät­kö joulusta?
    Kyllä. 
  3. Mikä jou­lus­sa on parasta?
    Syö­mi­sen ohel­la se tunnelma. 
  4. Mis­tä et pidä joulussa?
    Sii­tä, että sii­tä irtau­tu­mi­nen on joil­le­kin niin vai­ke­aa. Lii­an pit­kään ikku­nois­sa loju­vis­ta jou­lu­ko­ris­teis­ta, toi­sin sanoen. 
  5. Mitä toi­vot joululahjaksi?
    Rau­haa maa­il­maan ja hyvää tah­toa ihmis­ten kes­ken… not! Ei mul­la oikeas­ti mitään lah­ja­toi­vo­muk­sia ole, en minä mitään tar­vi, enkä halua lah­jak­si mitään niin kal­lis­ta mitä noin muu­toin ehkä haluaisinkin. 
  6. Odo­tat­ko joululomaa?
    Odot­tai­sin, jos en oli­si aina lomalla. 
  7. Mikä on ensim­mäi­nen joulumuistosi?
    Vai­kea sanoa. Joku hämä­rä muis­ti­ku­va kuusen­pal­los­ta, kynt­te­li­kön laa­ti­kos­ta tai ikku­na­täh­des­tä, ehkä. 
  8. Paras jou­lusi tähän men­nes­sä? Mik­si juu­ri se?
    Se, kun sain Ami­gan. Sik­si, kun sain Amigan. 
  9. Olet­ko käy­nyt iki­nä Rova­nie­mel­lä moik­kaa­mas­sa joulupukkia?
    Lukui­sis­ta Rova­nie­mel­lä ja Napa­pii­rin jou­lu­puk­ki­mark­ki­noin­ti­häs­säk­kä­kes­kuk­ses­sa käyn­neis­tä huo­li­mat­ta en muis­taak­se­ni ole sitä sikä­läis­tä puk­kia käy­nyt. Moikkaamassa. 

Jou­lun viet­to #

  1. Mis­sä seu­ras­sa vie­tät yleen­sä joulusi?
    Sii­nä kaik­kein par­haas­sa, tie­tys­ti. Omassani. 
  2. Mis­sä vie­tät yleen­sä joulusi?
    Tässä. 
  3. Käy­kö teil­lä joulupukki?
    Ei, eikä pääs­tet­täi­si, jos yrittäisi. 
  4. Uskot­ko joulupukkiin?
    Var­sin vah­va brän­di­hän se on. 
  5. Mis­sä aiot viet­tää ensi joulusi?
    Tässä. 

Ruo­ka & her­kut #

  1. Pidät­kö perin­tei­sis­tä jouluruoista?
    Kyllä! 
  2. Paras jou­lu­ruo­ka?
    Ei nii­tä voi par­haus­jär­jes­tyk­seen pan­na, ne ovat kaik­ki yhdes­sä hyviä vaik­ka har­vat niis­tä yksi­nään oli­si­vat. Pait­si luu­mu­vaah­to! Jos vain yhden sai­si vali­ta, niin kai sit­ten sen, tai suolalohen. 
  3. Pidät­kö joulutortuista?
    Joo, mut­ta enem­män ome­na­tor­tuis­ta.
  4. Entä glö­gis­tä?
    Joo, sii­tä Valion vaa­leas­ta.
  5. Entä pipa­reis­ta?
    En varsinaisesti. 
  6. Entä pipa­ri­tai­ki­nas­ta…?
    Muis­taak­se­ni kyl­lä, mut­ta sii­tä on aikaa kun olen vii­mek­si maistanut. 
  7. Lei­vot­ko jou­lu­tort­tu­ja tai pipa­rei­ta jou­lun aikaan?
    No noi­ta ome­na­tort­tu­ja noin joka viikonloppu. 
  8. Aiot­ko raken­taa pipar­kak­ku­ta­lon jouluksi?
    En. 

Jou­lu­ru­tii­nit/-tavat #

  1. Käyt­kö joulualennusmyynneissä?
    Joo. 
  2. Käyt­kö joulukirkossa?
    En. 
  3. Käyt­kö jou­lui­sin hautausmaalla?
    En. 
  4. Pidät­kö jou­lu­lau­lu­jen laulamisesta?
    En. Kuun­te­lus­ta kylläkin. 
  5. Mikä on lempijoululaulusi?
    Ehkä Syl­vian jou­lu­lau­lu (via Wiki­pe­dia), tai sit­ten On han­get kor­keat, nie­tok­set.
  6. Käyt­kö joulusaunassa?
    En. Toki kävi­sin, jos oli­si oma sauna. 
  7. Kuu­lu­vat­ko kynt­ti­lät mie­les­tä­si jou­lun tunnelmaan?
    Ehdottomasti. 

Jou­lu­lah­jat ja -kor­tit #

  1. Paras saa­ma­si jou­lu­lah­ja kaut­ta aikojen?
    No se Amiga. 
  2. Paras saa­ma­si jou­lu­lah­ja vii­me jouluna?
    Enhän minä enää muis­ta mitä minä vii­me jou­lu­na sain. 
  3. Ostat­ko joululahjoja?
    Joskus. 
  4. Jos kyl­lä, kenelle?
    Kyse ei niin­kään ole sii­tä että kenel­le, vaan ostan nii­tä vain sil­loin jos satun jou­lun alla tör­mää­mään johon­kin, jon­ka ajat­te­len sopi­van jol­le­kul­le oikein hyvin. 
  5. Osaat­ko pake­toi­da joululahjoja?
    Osaan. 
  6. Pake­toit­ko lah­jat itse?
    Joskus. 
  7. Pidät­kö lah­jo­jen paketoimisesta?
    Vähäsen. 
  8. Jois­sain liik­keis­sä ostaes­sa­si lah­jaa myy­jä kysyy että pake­toi­daan­ko se. Annat­ko myy­jän pake­toi­da vai pake­toit­ko itse mieluummin?
    Annan. 
  9. Olet­ko jo aloit­ta­nut jou­lu­lah­jo­jen ostelun?
    En. 
  10. Teet­kö itse iki­nä joululahjoja?
    Joskus. 
  11. Lähe­tät­kö joulukortteja?
    En. 
  12. Jos kyl­lä, kenelle?
    Jol­le­kul­le joka ei nii­tä pal­jon saa. 
  13. Pidät­kö enem­män itse teh­dyis­tä vai kau­pas­ta oste­tuis­ta joulukorteista?
    Eihän se pitä­mi­nen sii­tä rii­pu, mis­sä se kort­ti on teh­ty, vaan sii­tä, mil­lai­nen se on. 
  14. Lähe­tät­kö jou­lu­kor­tit pos­til­la vai viet­kö ne itse peril­le asti?
    Kyllä. 
  15. Kum­pi on kivem­paa, anta­mi­nen vai saaminen?
    Eihän nii­tä voi ver­ra­ta toi­siin­sa. Molem­mat omil­la tavoil­laan kivoja. 

Jou­lu­ko­ris­teet #

  1. Onko teil­lä joulukuusi?
    Ei. 
  2. Jos kyl­lä, osal­lis­tut­ko sen koristeluun?
    Kyllä. 
  3. Kum­pi on parem­pi, muo­vi­nen vai ihan aito joulukuusi?
    No aito, tot­ta kai. 
  4. Koris­te­let­ko kotiasi/huonettasi jou­lun aikaan?
    En. 
  5. Käy­tät­kö tonttulakkia?
    En, mut­ta jos käyt­täi­sin, ostai­sin sen Vt:n kau­pas­ta. Se oli­si Tont­tu­lak­ki nume­ro yksi.
  6. Pitää­kö tont­tu­la­kis­sa olla kulkunen?
    Voi olla, ettei pidä. 

Jou­lun tele­vi­sio-ohjel­mat #

  1. Kat­sot­ko joululastenohjelmia?
    Kyllä. 
  2. Kat­sot­ko Lumiukko-leffan?
    Kyl­lä. Jos en telk­ka­ris­ta niin sit­ten dee­vy­käl­tä.
  3. Kat­sot­ko Jou­lu­pu­kin Kuumaalinjaa?
    Vähäsen. 

Jou­lu­ka­len­te­ri #

  1. Onko sinul­la jo joulukalenteri?
    On, kun tuo Kes­ka­ri sel­lai­sen ilmai­sek­si lähetti. 
  2. Aiot­ko ostaa joulukalentereita?
    En. 
  3. Jos kyl­lä, montako?
    0. 
  4. [ ] suklaakalenterin
    [ ] pahvisen/kuvakalenterin
    [ ] karkkikalenterin
    [ ] purkkakalenterin
    [ ] raaputettavan kalenterin.

     

  5. Olet­ko kos­kaan teh­nyt itse joulukalenteria?
    Muis­taak­se­ni olen. 
  6. Mitä odo­tat tule­val­ta joululta?
    Rau­haa ja hil­jai­suut­ta ja rau­haa ja omaa rauhaa. 

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]22.5.2009 14:59[/klo] Siir­sin kysy­mys­li­ta­nian tähän.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: joulu

Our sides are already picked

#2550. Torstai, 30. marraskuuta 2006 klo 23.31.43, kirjoittanut Jani. 8 kommenttia.

“Toi­sen teks­tin omi­mi­nen, se että sii­nä oli­si jotain vää­rää, tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta käsit­tää täl­le netis­tä musiik­kin­sa varas­ta­val­le suku­pol­vel­le.” #

yks­tois­ta (via Sil­män­kään­tö­van­ki­la): “Varas­ta­mi­nen, valeh­te­lu ja viih­ty­mi­nen” #

Hur­raa, uusi suku­pol­vi! Elä­köön, nuo­ri­son jous­ta­va moraa­li! #

“On type­rää aja­tel­la, kun kaik­ki on kui­ten­kin aja­tel­tu val­miik­si.” #

Sil­män­kään­tö­van­ki­la: “Kaik­kien kans­sa kai­ken aikaa” #

En oli­si voi­nut sanoa sitä parem­min itse, jol­len oli­si osan­nut: on type­rää aja­tel­la sitä, mikä on kui­ten­kin aja­tel­tu val­miik­si. #

Se on se, min­kä nämä nykyi­set infor­maa­tion hyper­ka­na­vat eli­mi­noi­vat enti­siä tehok­kaam­min: pyö­rän kek­si­mi­sen uudes­taan. Eikä nykyi­nen suku­pol­vi halus­saan vält­tyä tur­han työn teke­mi­sel­tä ole yhtään enti­siä huo­nom­pi, vaan vain mei­tä ja mei­tä edel­tä­viä pol­via parem­min varus­tel­tu sen halun­sa toteut­ta­mi­seen niin tek­ni­ses­ti, tai­dol­li­ses­ti kuin - ilmei­ses­ti ja mei­dän kaik­kien onnek­si - myös moraa­li­ses­ti. #

Ajat­te­lun kehit­ty­mi­sen kan­nal­ta tie­to­tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­sä ei suin­kaan ole vaa­ra­na se, että sitä käy­te­tään juu­ri sii­hen, mihin se on tar­koi­tet­tu, vaan se, että sitä ja omien resurs­sien­sa riit­tä­mät­tö­myyt­tä pel­kää­vät ins­tans­sit ja ihmi­set, joi­den pitäi­si kye­tä luo­maan sil­le kehi­tyk­sel­le vält­tä­mät­tö­miä haas­tei­ta kehi­tyk­ses­sään kriit­ti­siä vai­hei­ta elä­vil­le ihmis­tai­mil­le, ryh­ty­vät­kin kehi­tyk­sen jar­ru­mie­hik­si yrit­tä­mäl­lä luo­da kei­no­te­koi­sia estei­tä tie­don­saan­nil­le maa­il­mas­sa, jos­sa tie­to on vapaam­paa kuin se ken­ties kos­kaan his­to­rias­sa on ollut. #

Älkää pel­jät­kö tätä vapaut­ta, älkää­kä aliar­vioi­ko uuden suku­pol­ven kykyä hyö­dyn­tää sitä älkää­kä hei­dän haluk­kuut­taan niin teh­dä; anta­kaa hei­dän käyt­tää sitä, ja hylät­kää omat, men­nei­den aiko­jen mene­tel­män­ne ja nii­den pai­no­las­ti, sil­lä ne oli­vat ehkä hyvät oma­na aika­naan, mut­ta nyt ne ovat men­nyt­tä. #

(Otsi­kos­ta, lie­väs­ti sovel­le­tus­ta, kii­tos Car­ma­ba­lil­le, jol­ta nii­tä irto­aa kym­me­nit­täin.) #

Avainsanat: moraali

Petä tai tule petetyksi (Casino Royale)

#2549. Torstai, 30. marraskuuta 2006 klo 17.51.46, kirjoittanut Jani. 12 kommenttia.

Mikä­li kaik­ki Bond-elo­ku­vat oli­si­vat niin kuin Casi­no Roy­ale, nii­tä tus­kin oli­si teh­ty tähän päi­vään men­nes­sä jo kah­ta­kym­men­täyh­tä, mut­ta teh­ty­jen elo­ku­vien laa­tu kom­pen­soi­si nii­den mää­rää komeas­ti. #

Varoi­tus: Seu­raa­va teks­ti sisäl­tää juo­ni­pal­jas­tuk­sia. #

Kuten kaik­kial­la on jo todet­tu­kin, Daniel Craigin James Bond ei juu­ri­kaan muis­tu­ta van­haa, eikä tämä ero rajoi­tu pel­käs­tään ulko­nä­köön. Uusi, entis­tä huo­mat­ta­vas­ti tylym­pi Bond ei sil­ti ole täy­sin vail­la huu­mo­ria, jota jot­kut ovat jo ehti­neet kai­pai­le­maan. #

Huu­mo­ria on mer­kit­tä­väs­ti entis­tä vähem­män, se on tot­ta, mut­ta osak­si juu­ri sen, osak­si elo­ku­van muu­toin niin syn­kän luon­teen ansios­ta se on pal­jon aidom­paa ja huvit­ta­vam­paa kuin van­hois­sa Bond-elo­ku­vis­sa. Raa’an väki­val­lan ja her­mo­ja kiris­tä­vän jän­ni­tyk­sen kes­kel­lä huu­mo­ri kukois­taa täyt­täes­sään sitä teh­tä­vää, jos­sa se on par­haim­mil­laan: tuo­mas­sa hel­po­tus­ta lau­kai­se­mal­la jän­ni­tys­tä. Lyhyem­min sanot­tu­na Casi­no Roy­alen Bond lau­koo vit­se­jä sen sijaan että oli­si sel­lai­nen, kuten enti­set. #

Kaik­kia Bond-kli­sei­tä ei Casi­no Roy­alekaan onnis­tu väis­tä­mään tai edes yri­tä väis­tää. Näis­tä pahin on se, että pää­kon­nal­la on fyy­si­nen vam­ma tai sai­raus­ti­la - täs­sä tapauk­ses­sa molem­mat. Idea saat­toi olla hie­no ja oma­pe­räi­nen jos­kus vuo­si­kym­me­niä sit­ten, mut­ta Bond-elo­ku­vat ovat itse­kin jau­ha­neet sitä niin kau­an, että sii­tä on tul­lut kli­see jopa paro­diois­sa. #

Tämän ohel­la Casi­no Roy­alessa on sor­rut­tu jopa Bond-elo­ku­via­kin kes­kin­ker­tai­sem­pien jän­nä­rei­den “pahik­set tun­nis­taa sii­tä, että he puhu­vat englan­tia vah­val­la aksen­til­la” -kli­see­seen. Toi­saal­ta voi­si tie­tys­ti väit­tää, että mikä­li Casi­no Roy­ale oli­si täy­sin vail­la kse­no­fo­bi­aa, se oli­si mer­kil­le­pan­ta­va poik­keus 9/11:n jäl­kei­sen anglo­sak­si­kult­tuu­rin jou­kos­sa. Sil­loin elo­ku­va oli­si joka tapauk­ses­sa nos­ta­nut huo­mat­ta­vas­ti osak­kei­taan minun sil­mis­sä­ni. #

Kli­seet eivät kui­ten­kaan minua elo­ku­vas­sa häi­rin­neet lähes­kään niin pal­jon kuin tuo­te­si­joit­te­lu. Toi­si­naan tuo­te­si­joit­te­lu onnis­tu­taan teke­mään tyy­lik­kään hie­no­va­rai­ses­ti, jol­loin uskoi­sin sen toi­mi­van juu­ri niin kuin pitää­kin. Casi­no Roy­alessa var­sin­kin sen alku­puo­lel­la tava­ra­mer­kit hyp­pi­vät kui­ten­kin rai­vos­tut­ta­vas­ti sil­mil­le (via) ja kir­ku­vat “Kat­so minua! Täs­sä minä olen!”, mikä on kaik­kea muu­ta kuin hie­no­va­rais­ta ja tyy­li­käs­tä. #

Auto­jen, kän­ny­köi­den ja tie­to­ko­nei­den­val­mis­ta­jien logot oli­vat nekin kui­ten­kin pien­tä ver­rat­tui­na Sir Ric­hard Bran­sonin täs­sä kon­teks­tis­sa täy­sin ääliö­mäi­seen vir­nis­tyk­seen len­to­ken­täl­lä. Sii­nä oli ilman muu­ta Casi­no Roy­alen mus­tin het­ki. Onnek­si suun­ta oli sen jäl­keen pel­käs­tään ylös­päin, lukuu­not­ta­mat­ta pien­tä not­kah­dus­ta hie­man ennen lop­pusuo­raa. #

Näin jäl­ki­kä­teen aja­tel­len olen var­sin tyy­ty­väi­nen sii­hen, että olin alu­nal­ku­ja­ni päät­tä­nyt odot­taa Casi­no Roy­alen ilmes­ty­mis­tä dvd:llä ennen sen kat­so­mis­ta. Ei elo­ku­va huo­no­kaan ollut, mut­ta täs­sä ei ollut sel­lai­sia efek­te­jä, jol­lai­sia elo­ku­va­li­pun nyky­hin­nal­la odo­tan saa­va­ni. Suur­kii­tok­set vaan Sun äidil­les tämän arvos­te­lun spons­saa­mi­ses­ta! #

” Uskot­ta­vuus on uuden Bon­din vah­vin puoli.

Itse asias­sa elo­ku­van alku­puo­lel­la minus­ta tun­tui jopa, että se kär­si isos­ta kan­kaas­ta jos­sain mää­rin: monet Sebas­tien Foucanin hie­nois­ta par­kour-tem­puis­ta vilis­ti­vät ohi niin nopeas­ti, ettei­vät sil­mä­ni pysy­neet peräs­sä. Eri asia on tie­tys­ti sit­ten se, että sai­si­ko näis­tä toi­min­ta­koh­tauk­sis­ta sen parem­min sel­vää pie­nem­mäl­tä­kään ruu­dul­ta kat­sot­tu­na. #

Jo aiem­min mai­nit­se­mas­sa­ni kri­tii­kis­sään Tee­mu Salo­hal­me pitää uuden Bondin kovuut­ta ongel­mal­li­se­na, kos­ka on sitä miel­tä, että se tekee hah­mos­ta samal­la hyvin etäi­sen ylei­söl­le. Sitä se voi ylei­söl­le laa­jas­ti ottaen olla­kin, mut­ta omal­la koh­dal­la­ni ei mikään voi­si olla hel­pom­pi samais­tu­mis­koh­de kuin kans­saih­mi­si­ään koh­taan täy­del­li­sen epä­luu­loi­nen mies. #

Lisäk­si se, että Bond pysyy ylei­söl­le kyl­mä­nä, on mie­les­tä­ni jopa edel­ly­tys sil­le, että esi­mer­kik­si kidu­tus­koh­tauk­ses­ta voi naut­tia. Mikä­li Craigin hah­mo oli­si sym­paat­ti­sem­pi kuin mitä se on, sen kidut­ta­mi­sen näke­mi­nen tun­tui­si lähin­nä vas­ten­mie­li­sel­tä. Nyt oma- ja myö­tä­tun­to pysyt­te­le­vät nätis­ti pois­sa tiel­tä, kun Bond kar­juu tus­kas­ta herät­täen kun­nioi­tus­ta näyt­te­li­jän­työ­tä koh­taan, ja kun hän ottaa hen­ki­sen yliot­teen kidut­ta­jas­taan nau­ra­mal­la päin tämän naa­maa, se kaik­ki tun­tuu uskot­ta­val­ta. #

Uskot­ta­vuus onkin uuden Bondin vah­vin puo­li. Sian lail­la hikoi­le­va, kaut­taal­taan ver­ta vuo­ta­va ja puus­kut­ta­va Craigin Bond on raa­dol­li­suu­des­saan jotain niin vakuut­ta­vaa, että Casi­no Roy­alea kat­sot­taes­sa on help­po unoh­taa, että kyse on elo­ku­vas­ta joka kuu­luu samaan sar­jaan mui­den, uskot­ta­vuu­des­saan Nuk­ku-Matin luok­kaa ole­vien Bondien kans­sa. Täs­sä suh­tees­sa elo­ku­van hei­koin­ta antia ovat sen lop­pu­met­rit, joil­la Bond on taas het­ken ajan enti­nen, epä­us­kot­ta­va Teräs­mies-itsen­sä. #

Pahin uskot­ta­vuuson­gel­ma löy­tyy kui­ten­kin sii­hen joh­ta­vis­ta tapah­tu­mis­ta. Juo­nen­kään­ne, jos­sa Bond onkin yhtäk­kiä val­mis pudot­ta­maan haar­nis­kan­sa nai­sen edes­sä, jäi minua pato­lo­gi­sen epä­luu­loi­seen hah­moon jo val­miik­si samais­tu­nee­na kat­so­ja­na kai­ve­le­maan: kyl­lä­hän Bondin pitäi­si tie­tää, ettei ihmi­seen luot­ta­mi­ses­ta voi seu­ra­ta mitään muu­ta kuin huo­noa onnea. Sii­hen saak­ka kivi­kas­voi­suu­ten­sa säi­lyt­tä­neen hah­mon yhtäk­ki­nen ja täy­del­li­nen suun­nan­muu­tos ja yri­tys leik­kiä pari­suh­det­ta tun­tui pahan ker­ran pääl­le­lii­ma­tul­ta. #

Toi­vot­ta­vas­ti kysees­sä oli vain jon­kin­lai­nen epä­on­nis­tu­nut yri­tys havain­nol­lis­taa, mil­lais­ten pet­ty­mys­ten tulok­se­na Bondin epä­luot­ta­mus on syn­ty­nyt. Sil­loin sitä ei tar­vit­si­si tois­taa enää yhdes­sä­kään tule­vas­sa Bond-elo­ku­vas­sa. Sel­lai­sia nimit­täin epäi­le­mät­tä tul­laan näke­mään: “James Bond will return”. #

Kai­ken kaik­ki­aan elo­ku­van vah­vuu­det voit­ta­vat sen heik­kou­det, ja sik­si annan Casi­no Roy­alelle kak­si täh­teä kol­mes­ta. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]20:41[/klo] Vaih­doin “Huo­mau­tuk­sen” “Varoi­tuk­sek­si”.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]12.12. 18:47[/klo] Lisä­sin lin­kin Sep­pä­sen Bond-tuo­te­merk­ke­jä esit­te­le­vään merkintään.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: Casino Royale, Daniel Craig, James Bond

135 astetta

#2548. Keskiviikko, 29. marraskuuta 2006 klo 16.51.44, kirjoittanut Jani. 26 kommenttia.

Tut­ki­jat ovat käyt­tä­neet uut­ta mag­neet­ti­re­so­nans­si­ku­vaus­ta osoit­ta­maan, että suo­ras­sa istu­mi­nen rasit­taa tar­peet­to­mas­ti sel­kää, mikä voi joh­taa kroo­ni­siin sel­kä­on­gel­miin pit­kään istut­taes­sa. #

“135 asteen kul­ma ylä­ke­hon ja rei­den välil­lä osoit­tau­tui bio­me­kaa­ni­ses­ti par­haak­si istu­ma-asen­nok­si”, ker­too Waseem Amir Bas­hir Alber­tan yli­opis­tol­li­ses­ta sai­raa­las­ta, Kana­das­ta. #

Koe­hen­ki­löt käyt­ti­vät yhtä kol­mes­ta istu­ma-asen­nos­ta: kuma­raa asen­toa, jos­sa var­ta­lo nojaa eteen­päin (niin kuin esi­mer­kik­si työ­pöy­dän tai video­pe­lin ääreen kumar­rut­taes­sa), pys­ty­suo­raa, yhdek­sän­kym­me­nen asteen kul­mas­sa istu­vaa asen­toa, sekä “ren­toa” asen­toa jos­sa he noja­si­vat taak­se­päin 135 asteen kul­mas­sa pitäen jal­ka­te­rät maas­sa. #

Selän väli­le­vyt liik­ku­vat, kun sel­kä­ran­kaan koh­dis­tuu pai­na­vaa rasi­tus­ta ja levy­jen sisäi­nen aine liik­kuu pois pai­koil­taan. Levy­jen liik­ku­mi­nen oli kaik­kein voi­mak­kain­ta 90-astei­ses­sa, suo­ras­sa istu­ma-asen­nos­sa. Vähäi­sin­tä lii­ke oli 135-astei­ses­sa asen­nos­sa, mikä mer­kit­see sitä, että täs­sä ren­nom­mas­sa istu­ma-asen­nos­sa levyi­hin ja nii­hin liit­ty­viin lihak­siin ja jän­tei­siin koh­dis­tuu vähem­män rasi­tus­ta. #

“Kuma­ra-asen­nos­sa” levyt litis­tyi­vät, mikä mer­kit­see kulut­ta­vaa työ­tä sel­kä­ran­gan kah­del­la alim­mal­la tasol­la. Kai­kis­sa mit­tauk­sis­sa tut­ki­jat päät­te­li­vät 135-astei­sen asen­non edul­li­sim­mak­si. Lop­pu­tu­lok­se­na toh­to­ri Bas­hir ja hänen kol­le­gan­sa suo­sit­te­le­vat, että poti­laat oikai­se­vat istu­ma-asen­to­aan ja hank­ki­vat alleen tuo­le­ja, jot­ka anta­vat hei­dän istua opti­maa­li­ses­sa, 135 asteen asen­nos­sa, vält­tääk­seen näin sel­kä­vai­vat tule­vai­suu­des­sa. #

Science­Dai­ly: Aching Back? Sit­ting Up Straight Could Be The Culprit (via Kasa); suo­men­nos oma­ni) #

In your face, kaik­ki satu­la­tuo­leil­la sun muil­la, luonn­ot­to­miin asen­toi­hin patis­ta­vil­la istui­mil­la rat­sas­ta­jat! (Onpa muu­ten mel­ko töke­rö huu­haa- ja mai­nos­teks­ti tuo Wiki­pe­dian satu­la­tuo­liar­tik­ke­li.) #

135 asteen kulmassa istuva #

 
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.9 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö