Hah, ehkä se tyyppi on näyttänyt samalta, kuin sen maitokaakaojuoman lehmä! Eli joko tosi kiimaiselta tai hyvin känniseltä X)
Tai ehkä sen on suunnittellut sama tyyppi tuon tekstin ja lehmän. Eli vähän vikaan mennyt molemmat. Mun mielestä tuo on aika korni ollakseen lapsille suunnattu juoma.
Outi: Tuokin vaihtoehto kävi itse asiassa mielessäni, josta syystä päädyin jänistelemään tuon kuvan kohdalla luultavasti-sanalla. Päädyin valitsemaan tuon kuvassa esittämäni muodon, koska ajattelin, että jos kirjoittaja on kerran osannut kirjoittaa maitokaakaojuoman yhteen ihan oikein, hän olisi osannut tehdä sen myös päärynämehujuoman kohdalla jos olisi tarkoittanut sen siten. Minustä näyttää siltä, että kirjoittaja on mieltänyt tuon “sokeroimaton päärynä” -osan tuotenimen kaltaiseksi, tuotteen varsinaisesta laadusta (mehujuoma) irralliseksi titteliksi, ja koska sen kirjoittaminen siten ei sinänsä käsittääkseni ole suoranaisesti väärinkään, päädyin käyttämään sitä, vaikka minunkin mielestäni tuo sinun ehdottamasi muoto olisi ehdottomasti järkevämpi.
Sitä en halua edes ajatella, että miten tuo rumilus sitten pitäisi yhdistää tuotteen varsinaiseen nimeen (“Valio Kidius”). Maitokaakaojuoman kohdalla se on vielä suhteellisen helppoa, mutta väliin tulevan adjektiivin kanssa minun sormeni eivät kyllä enää taivu mitenkään sitä kirjoittamaan.
Puhumattakaan siitä miten ääliömäistä minusta jo pelkästään tuo noiden tuotteiden nimien kirjoittaminen tuolla lailla japanilaisittain on. Siis että ikään kuin valmistajan nimi (“Valio”) olisi jonkunlainen sukunimi, joka kuitenkin kirjoitetaan tuotteen “etunimen” (“Kidius”) eteen, eikä edes genetiivissä.
norsis: Tuota omaa kirjoittajan havainnollistuskuvaa valitessani tuli kyllä mieleen, että toisaalta tuo vaikutelmahan voi olla juuri sopivakin, kun on kyse lapsille suunnatusta tuotteesta. Siis samalla tavalla kuin vaikkapa Aku Ankan kannessa ne lehden nimen kirjaimet ovat pikkuisen vinossa, sellaista lapsekasta epätäydellisyyttä ilmaisemassa. Ongelmana on vain tietysti se, että se ei tämän maitopurkin kohdalla todennäköisimmin ole samalla tavalla tarkoituksella luotu vaikutelma.
Sinun pitäisi käydä sielä markkinointiosastolla tekemässä niidenkin työt, varmasti osaisit paremmin!
Joo hei, meitsi markkinointiosastolle :D Täytyy varoa, etten pikkujouluissa pikkukänneissä etsi käsiini sitä markkinointityyppiä (olettaen, että ne hommat tehdään Helsingissä. Jos ei, niin sitten en osu samoihin pikkujouluihin). “Siish mähän vaan kasvatan noit gefilus-bakteereja mut oon vähän katellu, että voisin laajentaa mun työnkuvaa tohon markkinointiin, ku mää kuitenkin sai koulussa suomen kieli ja viestinnästä vitosen” X) Sitten ehkä tulisi sellaisia maitopurkkeja, että huh huh! :D
Lisäksi haluisin pukeutua tuoksi lehmäksi Kidius-tilaisuuksissa. Se oisi mahtavaa hommaa! Ei tarvisi puhua mitään, halata vaan lapsia ja poseerata niitten kanssa!
Ehkäpä mulla on vielä pitkä ura tiedossa Valiolla :D
Maskottina oleminen on kyllä varmaan yksi kammottavimmista töistä joita voi ihminen joutua tekemään. Siis kyllähän lasten riemu on varmaan niitä suurimpia palkkioita joita työstä voi saada, mutta silti… päivästä toiseen olla huutavien lasten retuutettavana auringon paahtaessa! Tulen hulluksi melkein pelkästään ajattelemalla sitä.
Varmasti siinä on kyllä hyvin kuuma ja ahdistava olla, mutta on se toisinaan muissakin töissä sellaista :D Tosin ilman niitä lapsia.
No on kyllä niin.
Tämän postauksen kommentointi on suljettu.
Paitsi että onko se tässä tapauksessa sokeroimaton päärynä -mehujuoma vai sokeroimaton päärynämehujuoma? Minä nimittäin veikkaisin jälkimmäistä, jolloin tavuviivan pitäisi olla päärynän jälkeen eikä ennen mehujuomaa :)