Sulatusvaiva
#3627. Maanantai, 27. lokakuuta 2008 klo 10.59.21, kirjoittanut Jani. 2
Ajatuksenpätkät tunkeutuvat kuin madot, kaikki yhtä aikaa saman pienen kanavan suulle niin ettei yksikään pääse läpi. Jos koettaa keskittyen päästää yhden kerrallaan, muut möyrivät vihoissaan vuoroa odotellessaan, ja koko ajan ne lisääntyvät. Yhdestäkään ei tule mitään, mikään ei johda mihinkään. #
Ei hyödytä pysähtyä eikä sulkea silmiä. Kun panee sormuksen sormeen paetakseen aaveita näkymättömyyteen, ne seuraavat mukana, eikä silmäluomista ole verhoksi minun ja lieskan välillä. #
Hieno postaus, siis noin lyyrillisesti, tuumin.