marginaali

Muistiinpano polkupyöräni sisäkumin vaihtamisesta

#9589. Lauantai, 12. syyskuuta 2009 klo 12.00.49, kirjoittanut Jani.

Ren­kai­den stra­te­gi­set mitat ovat 28 × 1,75. Pika­vent­tii­li pitää olla eikä auto­vent­tii­li (tie­ten­kään). Ja tois­sa­ker­ral­la uut­ta sisä­ku­mia ostaes­sa­ni Pris­man myy­jä sanoi että sen hal­vem­man ja kal­liim­man ero on hin­nas­sa, muu­ta eroa ei ole. Tosin sii­nä hal­vas­sa on vent­tii­lin­suo­jas­sa pik­kusen huo­not kier­teet, mut­ta kyl­lä seki pai­kal­laan pysyy. #

Colin McArkirae

#9578. Perjantai, 11. syyskuuta 2009 klo 14.20.37, kirjoittanut Jani.

Oola, tanskandoggi #

Meno­mat­kal­la näin tien­pos­kes­sa ase­tel­man, jon­ka tul­kit­sin niin että sii­nä oli isä lap­si­neen, ja jäl­kim­mäi­nen oli hukan­nut jotain arvo­kas­ta. Mie­hen tus­kas­tu­nei­suu­des­ta pää­tel­len kyse ei ollut mis­tään vähä­pä­töi­ses­tä niin kuin kän­ny­käs­tä tai pie­nen tytön tas­ku­ra­hat sisäl­tä­väs­tä kuk­ka­ros­ta. Tun­tui pahal­ta las­ta aja­tel­len, ja sekin että minul­la oli­si aikaa vaik­ka koko päi­vä hara­voi­da sitä tien­piel­tä, enkä tar­jou­tu­nut kos­ka… no, jos minus­ta oli­si tar­jou­tu­maan sil­lä lail­la, minul­la ei ehkä sitä aikaa oli­si­kaan. #

Sit­ten näin komean koi­ran, ilmei­ses­ti tans­kan­dog­gin (saman­vä­ri­sen kuin ohei­ses­sa kuvas­sa). Se ei näh­nyt minua ennen kuin olin ihan koh­dal­la, ja sit­ten se säi­käh­ti minua. Toi­saal­ta se oli hupai­saa, toi­saal­ta surul­lis­ta, kos­ka luu­len, että koi­ra oli kuu­ro tai aina­kin huo­no­kuu­loi­nen eikä sik­si tien­nyt minus­ta, kun lähes­tyin kuol­lees­ta kul­mas­ta. #

Menin apteek­kiin, jos­sa kävi ilmi että toi­nen resep­teis­tä­ni oli­kin tyh­jä. Kel­jut­ti, yleen­sä pidän huol­ta sii­tä ettei­vät ne ole tyh­jiä kun menen apteek­kiin, se on mum­mo­jen ja pap­po­jen tou­hua sem­moi­nen. Olin olet­ta­nut, että lää­kä­ri oli­si uusi­nut ne jos niis­sä oli­si ollut uusit­ta­via sil­loin kun kävin siel­lä nii­tä esit­te­le­mäs­sä, enkä sen jäl­keen ollut kat­so­nut nii­tä. Lää­ket­tä nyt kui­ten­kin riit­tää onnek­si sii­hen saak­ka että saan tuon uusi­tuk­si. Se uusi­mi­nen­kin hoi­tuu käte­väs­ti suo­raan aptee­kin kaut­ta. #

Sit­te kävin ham­mas­hoi­to­las­sa tilaa­mas­sa aikaa, pitäi­si otat­taa tuo yks vii­sau­den­ham­mas. Äärim­mäi­sen lep­poi­sa vas­taan­ot­to­vir­kai­li­ja ei voi­nut tar­jo­ta parem­paa kuin pää­syä 4-6 kuu­kau­den jonon jat­kok­si. Säryn kans­sa sit­te päi­vys­tyk­seen tar­vit­taes­sa. #

Sit­te kävin kau­pas­sa, siel­lä ei mitään eri­kois­ta. #

Paluu­mat­kal­la puh­kes pyö­räs­tä kumi, met­ril­leen sii­nä pai­kas­sa mis­sä vii­mek­si irtos ket­tin­ki. Jos uskoi­sin entei­siin niin pitäis näi­den tapah­tu­mien perus­teel­la sit­ten­ki kul­kea aina sitä tur­vat­to­mam­paa reit­tiä. #

Pala­tes­sa tien­pos­ken mies jat­koi etsin­tö­jä yksi­nään, ilmei­ses­ti nyt metal­lin­pal­jas­tin apu­naan. Hyvä, sel­lais­ta minä sii­hen hyö­dyl­li­sek­si ajat­te­lin­kin. Toi­vot­ta­vas­ti löy­tää etsi­män­sä. #

Jos ei tämä kuittipelleily lopu niin se saa jatkua?

#9570. Perjantai, 11. syyskuuta 2009 klo 9.43.53, kirjoittanut Jani.

Minua hiu­kan ihme­tyt­tää että kuin­ka Verkkokauppa.com on saa­nut EU:n kulut­ta­ja­vi­ran­omai­sen rat­sias­sa kuta­kuin­kin puh­taat pape­rit, kun se kui­ten­kin ylei­sis­sä sopi­museh­dois­saan ilmoit­taa, että: #

“Asia­kaan [sic] on rekla­moi­des­saan tava­ran vir­hees­tä tai palaut­taes­saan tuot­teen esi­tet­tä­vä osto­to­dis­tus, kuit­ti tai muu­toin todis­tet­ta­vas­ti osoi­tet­ta­va, että kysei­nen tuo­te on ostet­tu Verkkokauppa.com Oy:stä asiak­kaan esit­tä­mä­nä ajan­koh­ta­na. Verkkokauppa.com Oy pidät­tää oikeu­den periä kui­tin etsin­nän aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set osta­jal­ta.” #

Verkkokauppa.com: “Verkkokauppa.com Oy:n sopi­museh­dot”, 1. Ylei­set sopi­museh­dot, 9. ehto #

Tämä ihme­tyt­tää minua sen takia, että kulut­ta­ja­vi­ras­ton mukaan­han tuot­teen vir­het­tä kos­ke­va vali­tusoi­keus ei ole sidok­sis­sa kuit­tiin: #

“Jos tuot­tees­sa on vir­he, sii­tä voi valit­taa liik­kee­seen ilman kuit­tia­kin. Kulut­ta­jien vali­tusoi­keus voi vir­hees­tä säi­lyä vuo­sia. Oli­si koh­tuu­ton­ta vaa­tia kulut­ta­jia säi­lyt­tä­mään kaik­ki mah­dol­li­set kui­tit vuo­sien ajan. Sik­si vali­tusoi­keus ei ole sidok­sis­sa kuit­tiin.” #

Kulut­ta­ja­vi­ras­to: “Kuit­ti hel­pot­taa sekä myy­jää että osta­jaa” #

Tämän takia minus­ta kuu­los­taa hämä­räl­tä toi­min­nal­ta veloit­taa “kui­tin etsin­nän aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set” asiak­kaal­ta. #

Tämä kuit­ti­sään­nön kans­sa pel­lei­ly on pers­tun­tu­ma­ni mukaan yksi ylei­sim­mis­tä suo­ma­lais­ten verk­ko­kaup­po­jen kuse­tuk­sis­ta ja oli­sin sik­si ilah­tu­nut jos sii­hen oli­si tuos­sa rat­sias­sa puu­tut­tu. #

Da ba diidabadai badabadii dabadai dabadii-dabadai

#9560. Torstai, 10. syyskuuta 2009 klo 11.21.57, kirjoittanut Jani.

Mikä­li luki­joi­de­ni jou­kos­sa on Ilma­tie­teen lai­tok­sen edus­ta­jia, ker­rot­ta­koon heil­le, että voit­te laka­ta ihmet­te­le­mäs­tä nii­tä eili­sil­ta­na spon­taa­nis­ti Kirk­ko­num­men ylle muo­dos­tu­nei­ta suu­ria mus­tia pil­viä. Ne joh­tui­vat vain erään mie­hen pol­ku­pyö­rän­sä kans­sa koke­mis­ta vas­toin­käy­mi­sis­tä. #

Pai­kal­li­sen jäte­huol­lon edus­ta­jil­le puo­les­taan ker­rot­ta­koon, että mikä­li johon­kin ros­ka­la­vaan ilmes­tyy erää­nä päi­vä­nä sol­muun vään­nel­ty sini­nen metal­li­häk­ky­rä jos­sa lukee että “Komeet­ta”, sekin on yhtey­des­sä tuo­hon samaan mie­heen ja hänen pyö­rän­sä kans­sa koke­miin vas­toin­käy­mi­siin. Eili­sil­ta­na pyö­rän pelas­tuk­sek­si koi­tui se, ettei yhtään jäte­la­vaa sat­tu­nut mat­kan var­rel­le. #

Mut­ta tänään näyt­tää jo pal­jon aurin­koi­sem­mal­ta. Etu­rat­taal­ta irron­nut ket­ju aset­tui takai­sin pai­koil­leen ket­jusuo­jan irrot­ta­mi­sen jäl­keen. Pysy­nee sii­nä taas var­maan lähes iltaan saak­ka. #

Veli PuhVeli PuhVeli Puh

#9535. Keskiviikko, 9. syyskuuta 2009 klo 12.11.39, kirjoittanut Jani.

Miscellanea (Wellington Grey): Science vs. Faith
Täy­tyy­pä hakea taas ins­pi­raa­tio­ta sii­tä van­has­ta kikas­ta, ettei saa käyt­tää Backs­pace- tai Dele­ta-nap­pia. Huh, täs­tä saat­taa­kin tul­la todis­te sii­tä näp­pik­sei kum­ma­lii­su­des­ta mis­tä kir­joi­tin… aargh. Jaa mut­ta kuin­kas nuo muo­toi­u­koo­dit? No jos­pa lisään ne jäl­ki­kä­teen. #

Luen Umber­to Econ Ruusun nimeä. Yleen­sä olen hidas luki­ja, mut­ta tuo ete­nee kyl­lä ripeäs­ti: suun­nil­leen joka toi­sel­ta aukea­mal­ta voi­hyp­piä yli noin 2/3 tur­haa jaa­rit­te­lua (mil­lai­nen mikä­kin on ja mitä kaik­kea mis­sä­kin on). Lisäk­si tari­na vai­kut­taa tosi köy­käi­sel­tä. Käsit­tääk­se­ni tuo on jon­kin sor­tin klas­sik­ko, joten ja … uh… siis: Ecoa en ole miel­tä­nyt sel­lai­sek­si popu­laa­ri­viih­de­kir­jai­li­jak­si (a’la Dan Brown) jol­lai­sel­ta se ny t aina­kin tuon tähän saak­ka luke­ma­ni perus­teel­la vai­kut­taa. Panen taas ker­ran toi­vo­ni sen varaan, että kyse on tuos­sa lus­sa , siis alus­sa jon­kin­lai­se­ta poh­jus­tuk­ses­ta postb­mo­der­nil­le kikal­le joka käy ilmi vas­ta lop­pu­puo­lel­la. #

Mut­ta munk­ki­luos­ta­ria­ja­tus herät­tää kyl­lä tas sen aja­tuk­sen että minujt­kin on teh­ty sel­lai­seen elä­mään, siis alis­tu­maan sil­lä taval­la ulko­siel­le auk­to­ri­tee­til­le ja siir­tä­mään sil­lä lail­la vas­tuu kai­kes­ta itse­ni ulko­puo­lel­le, kai­kes­ta pait­si stit­ten oman itse­ni nujer­ta­mi­ses­ta, joka taas täy­tyy teh­dä rau­tai­sel­la nyr­kil­lä (omal­la­ni). Link­kaan tähän koh­taan sen kuvan joka havain­nol­lis­taa ratio­naa­li­sen ja uks­kon­nol­li­sen ajat­te­lun välis­tä eroa. [P.S.: Ohei­nen kuva­link­ki.] Minun aja­tus­maa­il­ma­ni on, niin pal­jon kuin se minusa inoht­taa­kin, raken­teel­taan juu­ri sel­lai­nen, että ote­taan idea ja sit­ten piä­ty­dy­tään sii­nä ja tor­ju­taan kaik­ki päin­vas­tai­nen. #

En ehkä vai­ku­ta sit­lä kos­ka minul­ta puut­tuu se ulkoi­nen auk­to­ri­teet­ti joka sane­lee sen idean. Olen raken­ta­nut ne kiin­to­pis­tee­ni elä­mäs­sä itse kat­ke­rien koke­mus­ten kaut­ta… arhg, voi­si­pa tuon nyt muut­taa mut­ta ei. Siis tuo kuu­los­ti rdra­maat­ti­sem­mal­ta kuin tar­koi­tan: siis kat­ke­raa koke­muk­sis­sa­ni on ain­osa­taan, tai sii­tä on teh­nyt kat­ke­raa inoas­taan juu­ri tuo ajat­te­lu­maa­il­ma­ni käjä… jäyk­kyys. Siis kun ajat­te­lu on teh­ty kives­tä, se iei tai­vu vaan mur­tuu. #

Eli sen takia se on ollut hna­ka­laa, mut­ta että ne ideat, jot­ka minul­la nyt on, eivät siis ole tul­leet (enim­mäk­seen) miil­tä än ulko­puo­li­sel­ta ukto­ri­tee­til­ta val­mii­na, ja sii­nä pio­koi… poik­kean usko­vai­ses­ta. Mut­ta aja, omis­ta aja­tuk­sis­ta­ni kiin­ni pitä­mi­ses­sä olen siis yhtä irra­tio­naa­li­nen. Minus­ta ei siis kui­ten­kaan tuli­si munk­kia, jol­lei sit­ten oli­si kse ateis­ti­ses­ta luos­ta­ris­ta jos­sa kukaan ei oli­si tasa-aro­vi­sem­pi kuin toi­set. Ja sem­mois­ta ei vie­lä ole kek­sit­tyl. #