Kir­joit­ta­mi­sen lisäk­si olen lus­mun­nut pari päi­vää kun­toi­lus­ta täs­sä vii­kon sisäl­lä. Ja mie­lia­la­päi­vä­kir­jai­lus­ta. Väsy­mys alkoi jo ennen jou­lua, ja ole­tin sen mene­vän ohi, kun olin vii­kon poh­joi­ses­sa kun­toi­le­mat­ta. Ei ole men­nyt, mut­ta toi­saal­ta täs­sä ollaan jo kevät­puo­lel­la ja kesään men­nes­sä jak­sa­mi­nen on kyl­lä yleen­sä palan­nut. #

(Aah, Rap­tu­re sounds so sweet.) #

Remont­ti on kat­kais­sut taka­pi­han pyö­rä­va­ras­ton ovel­le vie­vän tien, ja sen tilal­le on syn­ty­nyt pui­den ja pen­sai­den lomaan pol­ku. Sain sii­tä äsken pyö­rän kans­sa kon­koil­les­sa­ni pajun­vit­sal­ta (tms.) nap­sun kor­va­leh­teen, ja kor­va­leh­ti on nyt tur­von­nut punai­sek­si pal­lok­si. Paju mak­soi tämän louk­kauk­sen hen­gel­lään. #