Linjat
#25769. Torstai, 19. huhtikuuta 2012 klo 19.27.44, kirjoittanut Jani. 2
Pitäs taas mennä hierottavaksi, jalat on ihan juntturassa. Ja salilla pitäs käyä viikollaki, tuntuu että sitä läskistyy ja surkastuu ja ties mitä, muuttuu semmoseksi löysäksi palloksi ku on viis päivää käymättä. Löysäksi palloksi josta sojottaa jäykät ketarat. #
Ajattelin että ihan vaikka vain 20 minuutin HIIT ois hyvä. Aamulla ajattelin, iltapäivällä töitten jälkeen en monestikaan jaksais. Aamureeni rentouttas mukavasti. Jaksais töissä paremmin. #
Syyä en sitte kyllä varmaan ehtis aamulla kotona. Se pitäs jotenki järkätä, ehkä matkalla tai perillä töissä. Tai siis ehtisin jos söisin ennen salillemenoa, mutta siitä nyt ei tule pask… tai siis, täydellä mahalla on paha huhkia. Palkkarin ottaisin tietysti. #
Muutenki vituttaa tuo syöminen. Ei jaksais millään. Yritä siinä sitte kasvaa ihmisenä ku ei ruoka maistu eikä pysy sisällä vaikka maistuiski. #
“löysäksi palloksi josta sojottaa jäykät ketarat” LOL tuollainen löytyy täältä, lisänä rautakiskosta väännetty mutkikas selkäruoto ja niska-olkapää-leukaperät ruostuneet pilalle. saatanan kipeät. jäykkyys johtuu osaksi, ja johtaa myös, hampaiden yhteenpuremiseen josta syystä olen purrut ikenet paskaksi ja ne tietty meni tulehtumaankin. se asia kyllä ainakin on hoidossa, kun ottaa ja hampaat harjatessa harjaa ikenet auki niin tulehduksen ydin joka on “jotain hampaankolossa” tulee esiin. jos suinkaan kestää sen tuskan. keksin ottaa vanhan pehmeämuovisen heijastimen (ainut joka ensihätään löytyi yöpöydän laatikosta) ja taittaa sen kahtia ja pidän sitä suussa hampaiden välissä joka ilta ennen kuin nukahdan, etten purisi hampaita hajalle. jossain vaiheessa yötä herään ottamaan sen pois. nielemisvaaraa ei ole kun ei ees mahdu kokonaan suuhun. mutta se muovi on hyvää ja pehmeää ja hampaiden väliin jää tarpeeksi rakoa mikä on tärkeintä. ien kerkee toipua kun sitä ei pure jatkuvasti liiskaksi.