Puuh. #

Vel­vol­li­suu­det hoi­det­tu: pik­ku-j läh­ti van­hem­pien­sa kans­sa loma­reis­sul­le, nuo­ri­her­ra I. on käy­tet­ty perin­tei­sel­lä aje­lul­la ja pik­ku­ve­li vie­ty koti­mat­kan­ju­nal­le. #

Pik­ku-j on se har­jaan­tu­mis­luo­kan tai­te­li­ja­tyt­tö, jol­la on vähän saman­lai­sia vin­kei­tä kuin tuol­la Kau­ran Esi­koi­sel­la: samat asiat (ki)innostavat hän­tä yhä uudes­taan ja uudes­taan. Pidän pikku-j:lle satu­tun­te­ja Mes­sen­ge­ril­lä­Tuo Mes­sen­ger-satui­lu on yksi vii­mei­siä, tär­kei­tä syi­tä, joi­den vuok­si olen yhä­kin Win­dows-käyt­tä­jä. En ole löy­tä­nyt, enkä kyl­lä ehti­nyt juu­ri etsi­mään­kään, kor­vaa­via, vapai­ta sys­tee­mei­tä, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat video­neu­vot­te­lun ja pika­vies­tin­nän Win­dows-koneen kans­sa. Linuxis­sa toi­mi­van web­ka­me­ran olen jo hank­ki­nut. ja tääl­lä käy­des­sä­ni live­nä. Lisäk­si puos­ka­roin hän­tä sil­lä kiin­ni­pi­don omal­la sovel­luk­sel­la­ni. #

Pik­ku-j on ker­ras­saan ihas­tut­ta­va suku­lais­lap­si, mut­ta sijais­van­hem­muus on toki pitem­män pääl­le ras­kas­ta. Kun kui­ten­kin tie­sin, että ovat tuon­ne lomal­le läh­dös­sä, halusin antaa lap­sel­le niin pal­jon aikaa ja huo­mio­ta kuin vain kyke­nin itses­tä­ni irti repi­mään, kos­ka huo­mio­ta lap­set tar­vit­se­vat. Huo­mio­ta ker­jää­vät lap­set vie­lä­pä mui­ta enem­män, eikä suin­kaan päin vas­toin, niin kuin vie­lä jos­kus kivi­kau­del­la jot­kut ovat kuu­lem­ma erheel­li­ses­ti luul­leet. Huo­mio! Kan­nat­taa lukea Kau­ran teks­ti, joka syvä­pu­reu­tuu tähän aihee­seen. #

Nuo­ri­her­ra I.:n toi­min­nal­li­set ongel­mat puo­les­taan ovat astet­ta vai­keam­pia vai­kut­taen moto­rii­kan kaut­ta mm. siten, että puhe ei onnis­tu äänel­lä vaan sii­hen tar­vi­taan viit­to­mia. Häpeäk­se­ni minä en osaa nii­tä vie­lä­kään ja lisäk­si ennä­tän aina tapaa­mis­ten välis­sä unoh­taa nekin muu­ta­mat, jot­ka opin tava­tes­sam­me. Mut­ta autoa­je­lul­la ei onnek­si pal­jon tar­vit­se jutel­la kun Juk­ka Kuoppamäki[alaviite]Tajusin muu­ten tänään, että Kup… Kuoppa­mäel­lä ja Aphex Twi­nil­lä on jotain yhteis­tä: molem­mil­la on kap­pa­le pie­nis­tä mie­his­tä. AT:llä se vain luon­nol­li­ses­ti on englan­nik­si.[/alaviite] ja muut I.:n äidin cd:t pan­naan auton soit­ti­meen mölyä­mään. #

I. on X:n pik­ku­ve­li, mikä aiheut­taa minul­le ras­kaan kalii­pe­rin lisä­jän­ni­tys­mo­men­tin näi­hin tapaa­mi­siin. Kaik­ki meni kui­ten­kin suh­teel­li­sen hyvin lukuu­not­ta­mat­ta sitä, että join ihan huo­maa­mat­ta­ni kah­via kun sitä tar­jot­tiin, vaik­ka olin lopet­ta­nut. Pidet­tä­köön sitä vaik­ka­pa sit­ten todis­tee­na sii­tä, miten tehok­kaas­ti onnis­tuin tuk­ki­maan tie­toi­suu­des­ta­ni kaik­ki muut­kin aja­tuk­set, jot­ka ehkä pää­hä­ni yrit­ti­vät ympä­ris­tös­tä, pai­kas­ta ja ihmi­sis­tä joh­tuen joh­tua. Mit­kä aja­tuk­set, mis­tä, kenes­tä, ei mis­tään, kenes­tä­kään, en minä tie­dä mis­tä te puhut­te. #

Sen sijaan minä puhun täs­sä, näi­den ihmis­ten yhtey­des­sä vel­vol­li­suuk­sis­ta, vaik­ka eihän minua näi­hin lap­si­suh­tei­siin mikään tie­ten­kään vel­voi­ta, pait­si oma oma­tun­to­ni. Olen nimit­täin yhtä itse­käs kuin Jee­sus: olen läheis­riip­pu­vai­nen, eli en kyke­ne suun­taa­maan hel­lyy­den, sää­lin ja välit­tä­mi­sen tun­tei­ta itsee­ni vaan tar­vit­sen jon­kun toi­sen, joka tar­vit­see nii­tä enem­män kuin minä. Tai kään­täen, minä en kyke­ne otta­maan nii­tä tun­tei­ta vas­taan ja tar­vit­sen nii­den tal­len­ta­mi­seen, sijoit­ta­mi­seen, sijoit­ta­vaan samais­tu­mi­seen, toi­sia ihmi­siä. Kuka­pa sii­hen tar­koi­tuk­seen oli­si­kaan sopi­vam­pi kuin kak­si eri­tyis­las­ta, jot­ka omien ikä­to­ve­rei­den­sa jou­kos­sa eivät jää yksin omas­ta valin­nas­taan joh­tuen, kuten minä, vaan tah­dos­taan riip­pu­mat­ta. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]6.7.[/klo] 15:22 Link­ka­sin Kau­ran kir­joi­tuk­seen “Hal­loo mut­si, tääl­lä lapsi”.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #