Vii­meis­tään kuo­le­man­vie­tin nimi oli minul­le lopul­li­nen todis­te sii­tä, että Freud ymmär­si tut­ki­mus­koh­det­taan yhtä hyvin kuin älyk­kään suun­nit­te­lun kan­nat­ta­jat ihmi­sen ana­to­mi­aa; halul­la kuol­la ei ole ker­ta kaik­ki­aan mitään teke­mis­tä viet­tien kans­sa, vaan sii­nä on kyse kär­si­myk­sen ongel­maan kehi­te­tys­tä rat­kai­sus­ta, jon­ka vain ihmi­sä­lyn tasoi­seen abs­tak­tiin ajat­te­luun kyke­ne­vä mie­li voi syn­nyt­tää. Vaik­ka se rat­kai­su oli­si syn­ty­nyt kuin­ka tie­dos­ta­mat­to­mal­la tasol­la, ei se tee sii­tä rat­kai­sus­ta yhtään enem­pää viet­tiä kuin vaik­ka­pa yhtä­lön rat­kai­su on. #

‘Viet­ti’ on kyl­lä­kin onnis­tu­neem­pi kään­nös alku­pe­räi­ses­tä sak­san Trie­bis­tä kuin englan­nin ‘ins­tinct’ (vais­to), joka vai­kut­taa jon­kin ver­ran enem­män käy­te­tyl­tä kuin ‘dri­ve’, joka oli­si täs­mäl­li­sem­pi. Voi­si tie­tys­ti väit­tää, että vah­vas­ta vais­toon­pe­rus­tu­vuu­den sivu­mer­ki­tyk­ses­tään huo­li­mat­ta viet­ti on täs­sä yhtey­des­sä tie­toi­ses­ti valit­tu tar­koit­ta­maan jotain, mikä tosia­sias­sa on vais­to­jen ja myös sen, mitä vie­teil­lä taval­li­ses­ti tar­koi­te­taan, ylä­puo­lel­la. Mut­ta sii­hen sen toi­mi­vuus sit­ten lop­puu­kin; vaik­ka kaik­keen elä­vään onkin raken­net­tu sisäi­nen itse­tu­ho­me­ka­nis­mi, se toi­mii aivan eri taval­la, eri nopeu­del­la kuin inhi­mil­li­nen halu kuol­la. #

Eikä mihin­kään tule­vai­suu­den ava­ruusa­luk­siin raken­ne­ta itse­tu­ho­jär­jes­tel­miä yhtään sen enem­pää kuin nii­tä on nykyi­sis­sä­kään sota-aluk­sis­sa tai sivii­li­len­to­ko­neis­sa. #