Digifiili
#25933. Keskiviikko, 23. toukokuuta 2012 klo 21.30.31, kirjoittanut Jani. 8
Voi hyvä Jeesus että minä rakastan tietokoneita. Käyn nyt, arvatenkin töitten takia, läpi sellaista vaihetta, että antaudun tälle pakkomielteenomaiselle rakkaudelleni aivan täysillä. Imen itseeni digitaalisuutta enkä enää edes yritä peitellä sitä, että tietokoneet ovat minusta kaikin tavoin parempia ja läheisempiä kuin ihmiset. Sillä, mitä ihmiset siitä ajattelevat, ei ole minulle väliä. Haluan ympäröidä itseni tietokoneilla, nollilla ja ykkösillä, kääriytyä niihin ja uiskennella niissä. #
(Käyn nyt myös läpi jokailtaista kofeiinikrapulaa, jonka takia teen kymmentä asiaa yhtä aikaa, tämä kirjoittaminen mukaanluettuna, ja olen erityisen sentimentaalinen.) #
Olen ottanut tavaksi juoda joka aamu litran pullollisen vettä. (Minähän siis olen yksi pulloveden vakituisista kuluttajista, joskin kulutan tosiasiassa vain niitä pulloja. Niiden peseminen on niin viheliäistä, että mieluummin maksan siitä, että joku muu tekee sen. Jos kierrätysmuovipulloja myytäisiin tyhjinä, ostaisin sellaisia, jos se olisi ekologisempaa kuin veden ostaminen. Tai jos niitä myytäisiin kaupan hanavedellä täytettyinä.) #
Niin, siis olen nyt ruukannut tankata sitä vettä aamuisin. Panen sen pullon illalla jääkaappiin että se vesi on aamulla kylmää. Kun aina työmatkalla sitä huomaa, että tässä on melkoinen jano, ehkä se tulee aamupuuron alettua sulaa, ja yön jäljiltäkin tietysti. Mutta sitä ei huomaa ennen kuin siellä bussissa, ja sitten joutuu vain kiuottamaan kuivana. #
Niin olen siis siksi nyt ruvennut tankkaamaan. Ja kun tuntuu, ettei töissäkään muista juoda tarpeeksi. #
Se on aika rankkaa touhua sen pullon kittaaminen, mutta sen jäljiltä on kyllä oikein mainio olo. Sitä on kuten sanottua yön jäljiltä ihan kuivua kurpsahtanut, mutta tarpeeksi nestettä saatuaan sitä ikään kuin herää henkiin. #
Tosin sitten työpaikalle kerittyäni sitä onkin sitten jo ihan halkeamispisteessä. #
Huomisaamuna taas salille, jee! #
[…] Ruukaan käydä Kampin K-supermarketissa aamulla nappaamassa eväät. Siellä on ihan überystävälliset kassat! Se on sitäkin uskomattomampaa, että siellä on pitkät jonot, jokaisella suunnilleen kaksi tai kolme ostosta, ja palvelu on ystävällisyydestään huolimatta oikein ripeää, eli ne tyypit (naisia tainneet olla kaikki joita olen nähnyt) ovat ihan koneita. # […]
Mulla on just menossa jonkinlainen antidigivaihe. Tuskin se missään näkyy, nillitän vain verkossa siitä kun kaikki on digitaalista. Ja sitten viime yönä näin unen, jossa kävelin täynnä vanhoja tietokoneita olevassa museossa. Sivelin kuusnelosten ja Commodoren vanhempienkin koneiden näppäimistöjä, hypistelin kasettiasemia ja matriisiprinttereitä.
Saan melkein kiinni siitä mitä alitajuntani tahtoo sanoa, melkein.
Samoihin ihmisiin voi suhtautua hyvin eri tavoin riippuen siitä onko tekemisissä verkon kautta vai elävästi.
Veikkaanpa, että nepaunessasi on kyse nostalgiasta, jonka kohde vain sattuu olemaan digitaalinen — saat siis pitää digijääryydestäsi kiinni unesta huolimatta. Nepahan on minullekin nostalginen laite, mutta digifiliani pikemminkin haittaa kuin vahvistaa sitä: vaikka kone oli aikasekseen oikein mainio, se on lopulta kuitenkin tietokoneena melko köykäinen, alkeellinen. Tykkään enemmän viisaista koneista.
Koneilla tehty taide sen sijaan voi olla peräisin alkeellisistakin koneista ja olla silti viehättävää. Itse asiassa sanoisin jopa, että mitä alkeellisemmalla koneella jokin on tehty, sitä puoleensavetävämpää se minusta on. SID-musa tietty tästä hyvänä esimerkkinä.
(Ei tässä tainnut mitään pointtia olla, kunhan jaarittelin.)
Ja sid-musan lisäksi myös nykyisin leviävä 80-luvun tietokoneet mieleen tuova pikseliestetiikka on kerrassaan miellyttävää. Joo, olen diginostalgikko. Pidän siitä että koneelle saa kirjoittaa komennon mitä sen pitää tehdä, ja sitten se tekee sen. Suhteeni graafisiin käyttöliittymiin on hapuileva.
Sinunkin pitäisi siis ehdottomasti olla UNIX-käyttäjä. Tässähän pystyy tekemään periaatteessa ihan kaiken, ja enemmänkin, komentorivillä kuin minkään käyttöjärjestelmän graafisella käyttöliittymällä.
nii, ja sitäpaitti nää graafiset tuppaa hyytyyn jos on pakko käyttää 2g-verkkoa kun 3g ei enää pysy pystyssä, ei ees hspa. ei voi avaa kahta sivua yhtä aikaa muuten kaatuu selain tai koko kone ja tääkin blogi näkyy valkosella pohjalla, kuvat ei näy eikä mikään muukaan nätti design. ja blogspotin blogit lataa about 8 min eikä niissäkään näy esmes videot eikä oikea fontti. tää saunalahden pelleily vituttaa nyt sen verran rankasti kun se on tehny tätä jo yli kuukauden (reilut 5 vkoa), niin että heti kun tili tulee niin hankitaan se kiinteä verkko vaikka maksas omaisuuden stna.
Ainakin sen jonkin aikaisemman designinhan muuten tein juuri tuollaista silmälläpitäen. Se oli kutakuinkin tyylitiedostoton, eli sen olisi ainakin periaatteessa pitänyt näyttää samalta vaikkei värejä ja kuvia olisikaan ladattu (tai no siis kuvia tietysti ei olisi näkynyt, mutta että pelaa ilman niitäkin). En vain muista käytinkö siinä oppimaami lainkaan tämän pohjan kanssa, voi olla että tämä on aivan päin persettä ilman tyylitiedostoja.
[…] hyvää, rautaa. Kaikki toimivaa ja edukasta. En saa töissä olla tarpeeksi tietokoneiden kanssa, niin pitää sitten kotona viettää niiden kanssa […]