I REQUIRE NUTRIENTS
#9440. Torstai, 3. syyskuuta 2009 klo 15.09.15, kirjoittanut Jani. 8
Tekivät tällä alueella viime yönä jotain vesihuoltotöitä. Siitä ilmoitettiin etukäteen, että vesi on poikki aamukuuteen, mutta että voi palata jo aiemminkin. Tuntui se toimivan jo viiden aikaan, kun huuhtelin lautasta. Kuntoilussani käy näet aina niin, että herään sitten yöllä kiljuvaan nälkään, vaikka olisin mättänyt kuinka paljon ruokaa päivällä ja illalla. Ehkä se mirtatsapiinikin siihen vaikuttaa. #
Jospa se tuo vesi nyt sen huollon jäljiltä olisi vähän puhtaampaa. Vesipullon pohjallekin oli kertynyt semmoista ruskeaa sakkaa siitä entisestä. Veden ujouteen sillä ei kyllä ainakaan ollut vaikutusta, vieläkin pitää odotella semmoinen sekunti hanan avaamisen jälkeen että se sieltä tulee. #
No, nyt vielä toinen kuppi kahaveeta naamaan. Sitten kohta salille. #
[…] Blogasin: I REQUIRE NUTRIENTS http://mummila.net/marginaali/2009/09/03/i-require-nutrients/ […]
Suurin syy siihen, että käyn juoksemassa, on nälkä. On niin ihanaa, kun tulee oikeasti nälkä! Saa syödä! Ruoka sulaa! (Tästä voi päätellä, että yleensä mitään tällaista ei kohdallani tapahdu.)
Se on kyllä kuntoilussa mahtavaa, kun sen jälkeen ei tarvitse murehtia syömisen ikävyyttä, kun sille on oikeasti tarvetta. Tosin, saisi se tarve pysyä päivän puolella yöstä.
Syömisen ikävyys? [Katselee ympärilleen viattomasti vihellellen] Okei minäkin olen alkanut kokeilemaan lenkkeilyä, lähinnä sen takia että toivon sen vapauttavan päässäni hyvänolon tunteita. Syömisestä olen aina suveneeristi nauttinut, ja sen tuomat *köh* runsaat edut on näkyvillä koko ajan..
Kun olin mässäillyt tarpeekseni, olin mässäillyt tarpeekseni eikä syömisestäkään voinut enää saada sitä iloa minkä siitä vielä niin kauan saattoi saada kun oli vielä jotain herkullisempaa herkuttelematta. Sen jälkeen syömisen kontrolloinnista tulikin helppoa, kun enää vain sillä siitä saattaa rutistaa irti nautintoa. Plus että on olemassa kokonaan toisenlainen, monipuolisempi makujen maailma kuin minkä ne tavanomaiset herkut, jotka rakentuvat sokerista, rasvasta ja suolasta, kykenevät yksipuolisuudessaan tarjoamaan. Mutta niistä monipuolisemmista mauista nauttimaan kyetäkseni minun piti ensin kulkea se sokerin, rasvan ja suolan polku äärimmäiseen loppuunsa saakka.
Tämä siis vain tuota omaa ajatteluani selventääkseni, sinun suhteesi ruokaan voi tietysti olla kokonaan toisenlainen, omanlaisesi.
Sanoisin niin
Tai siis.. ajattelen monia asioita syvällisesti, mutta yksi (luojan kiitos) mitä en ajattele syvällisesti, on syöminen :D
Jep.