marginaali


  Uudempia postauksia »

Free Jimmy ja Lapin mafia

#2458. Perjantai, 6. lokakuuta 2006 klo 12.41.58, kirjoittanut Jani. 16 kommenttia.

Free Jim­my -elo­ku­vas­sa tari­nan nel­jä lai­ta­puo­len anti­san­ka­ria teke­vät töi­tä tireh­töö­ri Stro­mows­kille venä­läi­ses­sä, vii­mei­si­ään vete­le­väs­sä sir­kuk­ses­sa. Sir­kuk­sen veto­nau­la on Jim­my, nor­su, joka pide­tään “tyy­ty­väi­se­nä” huu­me­se­koi­tuk­sen avul­la. Mön­kään men­nees­tä yri­tyk­ses­tä antaa Jim­myl­le hänen huu­mean­nok­sen­sa seu­raa paniik­ki. Jim­my kar­kaa ja sii­tä saa alkun­sa maa­ta hal­ko­va kahe­li mat­ka ja yri­tys löy­tää Jim­my ennen kuin sii­hen iske­vät vie­roi­tusoi­reet. #

Lapin mafian pahat jätkät Yhtäk­kiä kaik­ki halua­vat jotain Jim­mystä. Seko­päi­nen eläi­nak­ti­vis­ti­po­ruk­ka, streit­ta­ri­pa­ris­kun­ta Marius ja Bet­ti­na, lii­pa­sin­herk­kä skot­lan­ti­lai­nen met­säs­tys­po­ruk­ka ja Lapin mafia – poh­joi­sen pahim­mat jät­kät. Jim­myn ainoa toi­vo on hyvän­tah­toi­nen hir­vi, johon hän tutus­tuu mat­kal­laan. #

Free Jim­my: Synop­sis (via Lapin Kan­sa 6.10.2006, s. 12); suo­men­nos, sovel­lus ja lin­ki­tys omia­ni) #

Ääni­näyt­te­li­jöis­tä löy­ty­vät mm. Simon Pegg, Kyle MacLach­lan ja kol­me Her­ras­mies­lii­gan jäp­pis­tä. Aja­tus Lapin mafias­ta on aivan pirun hie­no, ja tuos­ta ohei­ses­ta pr-kuvas­ta pää­tel­len se on siis­tis­ti teh­ty­kin. Free Jim­my saa ensi-iltan­sa Ark­tis­ta Vim­maa -fes­ti­vaa­leil­la Rova­nie­men Ark­ti­ku­mis­sa tule­va­na kuun­vaih­tee­na. #

Vaik­ka nor­ja­lais­ka­ve­rei­den elo­ku­vas­sa Lapil­la vii­ta­taan var­maan­kin nimen var­si­nai­seen, laa­jem­paan mer­ki­tyk­seen, niin toi­si­naan aina­kin tämä Suo­men Lap­pi kyl­lä tosi­aan­kin tun­tuu ihan Suo­men Sisi­lial­ta. Eikä pel­käs­tään älyt­tö­mien väki­val­ta­ri­kos­ti­las­to­jen takia vaan myös sik­si, että tääl­lä rikok­sia teh­tai­le­vat sivii­lien ohel­la myös viran­omai­set: #

“Käsi­var­ren kih­la­kun­nan nimis­mies­tä vas­taan on nos­tet­tu syyt­teet 18:sta vir­ka­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­ses­ta ja 16 petok­ses­ta. Lisäk­si Lapin lää­nin­hal­li­tuk­sen kans­lia­pääl­lik­köä syy­te­tään seit­se­mäs­tä tuot­ta­muk­sel­li­ses­ta vir­ka­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­ses­ta.” #

Yle: “Lapis­sa syyt­tei­tä vir­ka­mie­hil­le” #

“Sodan­ky­län nimis­mies [tuo­mit­tiin esi­tut­kin­nan] peu­ka­loi­mi­ses­ta sak­ko­ran­gais­tuk­seen. […] Kärä­jä­oi­keus piti nimis­mie­hen puut­tu­mis­ta alai­sen­sa tut­ki­maan jut­tuun epä­asian­mu­kai­se­na ja vir­ka­vel­vol­li­suuk­sien vas­tai­se­na. [Nimis­mies] oli mää­rän­nyt pois­ta­maan osia tut­kin­nas­ta, joka käsit­te­li put­ka­pa­loa.” #

Lapin Radio: “Sodan­ky­län kih­la­kun­nan nimis­mie­hel­le sakot esi­tut­kin­nan peu­ka­loi­mi­ses­ta” #

“Lapin lää­nin polii­si­joh­to ottaa Sodan­ky­län polii­si­lai­tok­sen erityisseurantaan”
Lapin Radio #

“Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin Rova­nie­men yksik­kö on saa­nut pää­tök­seen Lapin kärä­jä­oi­keu­den tuo­ma­rin vir­ka­ri­ko­se­päi­lyä kos­ke­van esi­tut­kin­nan. Kärä­jä­tuo­ma­rin epäil­lään ylit­tä­neen mää­rä­ajan, jona aika­na tuo­miot ja pää­tök­set on annet­ta­va asian­osai­sil­le kir­jal­li­si­na. Esi­tut­kin­nas­sa on ollut noin kak­si­kym­men­tä eri jut­tua vuo­sil­ta 2002-2005, jois­sa mää­rä­ajan epäil­lään ylit­ty­neen muu­ta­mis­ta vii­kois­ta muu­ta­maan kuu­kau­teen.” #

Lapin Kan­sa 5.10.2006, s. 3 #

 

Hill, Høeg ja Till

#2457. Torstai, 5. lokakuuta 2006 klo 12.21.37, kirjoittanut Jani. 7 kommenttia.

Valmiina filosofoimaan! Olet... Augustus Hill. Aina valmiina nokkelan sutkautuksen kanssa, katselet mieluiten muita turvallisen välimatkan päästä taivastellen heidän typeryyttään. Olet oppinut, etkä jätä käyttämättä tilaisuutta osoittaa, mitä tilanteista voidaan oppia. Ulkopuolisuutesi takia sinun kannattaisi kuitenkin pitää varasi - muita kohtalosi ei voisi vähempää kiinnostaa.
“Which Oz cha­rac­ter are you?”
Aman­da (via ben­ro­pe)
tulok­sen suo­men­nos oma­ni #

Pak­ko myön­tää, että olin ensin lie­väs­ti pet­ty­nyt tuos­ta tulok­ses­ta, kos­ka oli­sin tie­tys­ti salaa toi­vo­nut ole­va­ni Gro­ves tai edes Schil­lin­ger, vaik­kei minul­la jäl­kim­mäi­sen kans­sa kam­paa­jan ja suu­ta­rin lisäk­si ilmei­ses­ti juu­ri mitään yhteis­tä ole­kaan. Mut­ta tuon kuvaus­teks­tin luet­tua­ni on kyl­lä pak­ko myön­tää, että sen perus­teel­la tuo tulos osui kyl­lä hyvin koh­dal­leen. #

Uhoa­mi­ses­ta­ni huo­li­mat­ta tai­si tämän­viik­koi­nen Oz jää­dä minul­ta näke­mät­tä, jol­len ollut ihan sat­tu­mal­ta kelan­nut sitä video­ka­set­tia alkuun siel­lä nau­hu­ris­sa koto­na. #

Mui­ta kult­tuu­ri­uu­ti­sia elä­mäs­tä­ni: luin Peter Høegin Lumen tajun lop­puun. Se alku oli aivan lois­ta­va, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti se runol­lis­ta lähen­te­le­vä ote tun­tui joten­kin joko kir­poa­van tai menet­tä­vän tehon­sa mel­ko pian sen alun jäl­keen, jo hyvän aikaa ennen Meri-osio­ta. Salai­set kan­siot -tyyp­pi­nen vas­taus kir­jan läh­tö­koh­ta­na olleel­le “mik­si Esa­jas kuo­li” -kysy­myk­sel­le oli kyl­lä sinän­sä ihan jäns­kä, mut­ta en sit­ten oikein tie­dä mik­si se kir­jan lop­pu­puo­len läpi­pus­ke­mi­nen tun­tui sel­lai­sel­ta pak­ko­pul­lal­ta kuin tun­tui. #

Yri­tin lin­ja-auto­mat­kal­la­ni tän­ne poh­joi­seen jäl­leen ker­ran pääs­tä sisäl­le metal­li­musii­kin maa­il­maan, täl­lä ker­taa kuun­te­le­mal­la läpi Ramms­teinin stu­dio­al­bu­mi­tuo­tan­non vuo­sil­ta 1995-2004. No, täy­tyy sanoa, että kone­musiik­kie­le­men­tit (rum­pu­ko­neet ja muut syn­te­ti­soi­dut äänet) ja monien kap­pa­lei­den rei­pas tem­po oli­vat puh­taa­seen kone­musiik­kiin tot­tu­nees­ta tie­tys­ti ihan vie­hät­tä­viä, ja Lin­de­mannin ääni ja sak­sa sanoi­tus­ten kie­le­nä sil­lä taval­la epä­vie­hät­tä­vän rosoi­sia kuin mis­tä pidän, mut­ta joten­kin tämä oli koko­nai­suu­des­saan minus­ta yllät­tä­vän kesyä musi­soin­tia. #

Siis, ymmär­rän nyt kyl­lä hyvin sen, jos Ramms­tein on ylä­as­tei­käis­ten paris­sa kovaa kamaa, mut­ta minun makuu­ni täs­tä musii­kis­ta puut­tui sär­mää. Se ei ollut tar­peek­si aggres­sii­vis­ta. Olin jo aikoi­naan MTV:ltä Benzinin kuul­tua­ni ereh­ty­nyt luu­le­maan, että se oli­si siel­tä kevyim­mäs­tä pääs­tä, kun sitä ker­ran tuol­la tei­ni­ka­na­val­la­kin soi­tet­tiin. Näkö­jään se kui­ten­kin edus­taa­kin pikem­min­kin kes­ki­ver­toa, jos ei perä­ti ras­kain­ta Ramms­teinia. #

Avainsanat: Kylmä rinki, Lumen taju, Peter Høeg, Rammstein

Halvaantunut ja sokea

#2456. Keskiviikko, 4. lokakuuta 2006 klo 20.56.56, kirjoittanut Jani. 4 kommenttia.

Bir­dy on kir­joit­ta­nut tyy­pil­li­seen tapaan­sa, hyvin nase­vas­ti, suku­puo­lit­tu­nees­ta mur­ha­uu­ti­ses­ta. On har­mil­lis­ta ettei Seli­baat­ti­päi­vä­kir­jas­sa edel­leen­kään ole kom­men­toin­ti­mah­dol­li­suut­ta, kos­ka mikään ei minus­ta naker­ra kir­joit­ta­jan var­tee­no­tet­ta­vuut­ta niin kuin se, että teks­tis­tä yri­te­tään raken­taa perin­tei­sen kir­jan tapais­ta katedraalia
Viit­taan täs­sä kate­draa­lil­la Eric S. Ray­mondin The Cat­he­dral and the Bazaar -essee­seen, jos­sa Ray­mond pyr­ki kate­draa­li ja basaa­ri -ver­taus­ku­val­laan havain­nol­lis­ta­maan sul­je­tun ja avoi­men ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­sen väli­siä ero­ja. Minä puo­les­ta­ni käy­tän kate­draa­li-sym­bo­lia tämän mer­kin­nän yhtey­des­sä ilmen­tä­mään sitä tapaa, jol­la blo­gin itsen­sä sisäl­lä tapah­tu­val­ta kom­men­toin­nil­ta sul­je­tut jul­kai­sut pyr­ki­vät sane­le­maan vies­tin­sä yksi­suun­tai­ses­ti, tar­joa­mat­ta sen vas­taa­not­ta­jil­le väli­tön­tä mah­dol­li­suut­ta rea­goi­da sii­hen, eli tukea, vas­tus­taa, myön­tää tai kiis­tää sitä. Perin­tei­ses­sä pai­ne­tus­sa sanas­sa, var­sin­kaan kir­jois­sa ei vaih­toeh­toa kate­draa­li-mal­lil­le ole edes ole­mas­sa. huo­li­mat­ta sii­tä, että eläm­me vuo­ro­vai­kut­tei­sen median kul­ta-aikaa. #

“Kos­ton­hi­moi­nen mus­ta­suk­kai­suus pur­kau­tui kesä­kuus­sa Sorin aukiol­la Tam­pe­reel­la yhdek­si iskuk­si puu­kol­la net­ti­ra­kas­te­tun, 19-vuo­ti­aan kemi­läi­sen nai­sen sel­kään. […] Keit­tiö­veit­sel­lä lyö­nyt 24-vuo­tias tam­pe­re­lai­nen opis­ke­li­ja sai per­jan­tai­na syyt­teen mur­han yri­tyk­ses­tä. #

Tam­pe­reen kärä­jä­oi­keus pas­sit­ti vas­taa­jan mie­len­ti­la­tut­ki­muk­seen. Puo­lus­tus piti tut­ki­mus­ta vält­tä­mät­tö­mä­nä esi­mer­kik­si sen vuok­si, että mies on saat­ta­nut elää jos­sain kum­mal­li­ses­sa vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­des­sa, joka on alen­ta­nut syyn­ta­kei­suut­ta.” #

Aamu­leh­ti 16.9.2006: “Net­ti­ra­kas­te­tun puu­kot­ta­jaa syy­te­tään mur­han yri­tyk­ses­tä” (Bir­dy (via loki­tah­ra)) #

Jos­sain kum­mal­li­ses­sa vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­des­sa elä­vä­nä mie­he­nä minä koen suun­nat­to­man louk­kaa­va­na tähän puo­lus­tus­stra­te­gi­aan sisäl­ty­vän vih­jai­lun sii­tä, että tämä täl­lai­nen riit­täi­si alen­ta­maan ihmi­sen syyn­ta­kei­suut­ta ja aiheut­ta­maan mur­hia. Ei rii­tä! #

Sen sijaan mus­ta­suk­kai­suus, viha ja pete­tyk­si­tu­le­mi­sen tun­ne riit­tä­vät sii­hen hyvin­kin kepoi­ses­ti. Jos jotain, niin vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­teen vetäy­ty­mi­nen, ihmi­sar­kuus ja jopa era­koi­tu­mi­nen ovat pikem­min­kin kei­no­ja, joil­la ihmi­nen pyr­kii suo­je­le­maan miel­tään noil­ta edel­lä­mai­ni­tuil­ta tun­teil­ta, kos­ka ne ovat niin sie­tä­mät­tö­miä. #

Epä­suo­ras­ti se tie­tys­ti suo­je­lee myös mui­ta ihmi­siä tuos­sa uuti­ses­sa­kin ole­van esi­mer­kin tapai­sil­ta, väki­val­tai­sil­ta ilme­ne­mis­muo­doil­ta, joi­ta nämä tun­teet voi­vat saa­da, mut­ta se on ihan silk­kaa onne­kas­ta sat­tu­maa. Ensi­si­jai­ses­ti ihmi­nen pyr­kii eris­täy­ty­mi­sel­lään vain suo­je­le­maan itse­ään näi­den tun­tei­den koke­mi­sel­ta. #

Minun­han se pitäi­si tie­tää. Eipä ole viik­koa­kaan sii­tä, kun vii­mek­si rou­hai­sin noi­ta kipei­tä aluei­ta omas­sa pääs­sä­ni. Pait­si kum­mal­li­ses­sa vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­des­sa ele­lys­tä, minä siis tie­dän myös nois­ta saa­ta­nal­li­sen tus­kal­li­sis­ta tun­teis­ta­kin ihan tar­peek­si ymmär­tääk­se­ni nii­den aiheut­ta­mia väki­val­lan­te­ko­ja - mikä ei kui­ten­kaan tie­ten­kään tar­koi­ta nii­den teko­jen hyväk­sy­mis­tä. #

Olen myös Bir­dyn kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että jos tuo Aamu­leh­den uuti­nen on kir­joi­tet­tu teki­jäl­le sym­paat­ti­ses­ta näkö­kul­mas­ta (en osaa vie­lä sanoa, onko se sitä, kos­ka oma huo­mio­ni on kiin­nit­ty­nyt näi­hin mui­hin seik­koi­hin), niin se on kyl­lä emä­mu­naus. Väki­val­lan­te­ki­jöil­le suo­dul­le ymmär­ryk­sel­le on sil­le­kin paik­kan­sa ja aikan­sa, mut­ta se ei ole riko­suu­ti­sis­sa. Ei, vaik­ka kysy­mys oli­si­kin taus­ta­te­ki­jöi­tä sel­vit­tä­väs­tä ja human angle -tyyp­pi­ses­tä jutus­ta, jos uhrin rikos ei ole mah­dol­lis­ta töke­röä käy­tös­tä tai klas­si­sen rais­kausuu­ti­se­si­mer­kin raflaa­vaa pukeu­tu­mis­ta pahem­pi. #

Sit­ten, jos kyse on pedo­fii­lin pahoin­pi­te­lys­tä tai sivul­li­sia pant­ti­van­kei­na pitä­neen ryös­tä­jän väki­val­tai­ses­ta kiin­nio­tos­ta, niin se on jo eri asia. Sel­lai­set ovat hel­miä ja sik­si­pä minä keräi­len­kin nii­tä. Nam. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]20.5.2007[/klo] 21:41 Nyky­ai­kais­tin tyy­liä ja tek­nii­koi­ta. Päi­vi­tin mädän­nei­tä linkkejä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: mielenterveys

Koomix

#2455. Keskiviikko, 4. lokakuuta 2006 klo 17.23.08, kirjoittanut Jani. 2 kommenttia.

Minul­la ei ole juu­ri­kaan mitään hyvää sanot­ta­vaa Com­mixis­ta (via Kasa). #

Jota­kuin­kin kaik­ki sivus­tol­la tun­tuu ensial­kuun avau­tu­van pon­nah­dusik­ku­noi­hin. Kuta­kin hah­moa on aivan lii­an har­vois­sa eri asen­nois­sa ja rekvi­siit­taa (props) aivan lii­an vähän sii­hen, että tuol­la voi­si luo­da mitään “puhu­va pää” -mal­lia moni­mut­kai­sem­paa strip­piä. Käyt­tö­eh­dot ovat aivan jär­kyt­tä­vän pelot­ta­vat ja kapu­la­kie­li­set: en ole var­ma, rikon­ko ehto­ja pel­käs­tään jul­kai­se­mal­la pal­ve­lus­sa luo­ma­ni sar­ja­ku­van sii­tä irral­li­se­na tie­dos­to­na. Edes min­kään­lais­ta “usein kysy­tyt kysy­myk­set” -sivua ei ole, mis­tään foo­ru­mis­ta tai ohjeis­ta puhu­mat­ta­kaan. Kai­ken hui­puk­si sar­ja­ku­van tal­len­nus ei toi­mi­nut, vaan se pudot­ti lukui­sis­sa yri­tyk­sis­sä­ni aina vii­mei­ses­tä kuvas­ta taus­ta­ku­van pois. Tämä pal­ve­lu jos mikä on Beta-lisä­ni­men­sä ansain­nut. #

Kokei­lin sitä nyt sit­ten kum­min­kin: Star­pet­si­tai­tei­lua. #

Avainsanat: sarjakuva

Tieto on kuin nainen: se tahtoo olla vapaa, mutta maksullinenÄH

#2454. Tiistai, 3. lokakuuta 2006 klo 21.47.28, kirjoittanut Jani. 16 kommenttia.

Kuu­lin tänään (muis­taak­se­ni) ensim­mäis­tä ker­taa mui­den muas­sa mus­ti­kan run­saas­ti sisäl­tä­mis­tä aineis­ta, anto­sy­aa­neis­ta. Nii­den on ensim­mäi­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa todet­tu estä­neen var­sin tehok­kaas­ti syö­pä­kas­vain­ten leviä­mis­tä koe-eläi­mis­sä. Kyse ei siis ole pel­käs­tään näi­den fla­vo­noi­dei­hin kuu­lu­vien pig­ment­tien antiok­si­dant­ti­ses­ta luon­tees­ta, vaan tuos­sa JBC:ssä kesäl­lä jul­kais­tus­sa tut­ki­mus­tu­lok­ses­sa tosi­aan­kin ker­ro­taan eri­tyi­ses­ti syani­dii­ni-3-glu­ko­si­din (lyhyem­min C3G:nC3G tulee sanois­ta cyani­din-3-gluco­si­de; mole­kyy­lin nimen suo­men­nos (syani­dii­ni-3-glu­ko­si­di) on oma­ni ja siten äärim­mäi­sen epä­luo­tet­ta­va, MEOB.) suo­raan vähen­tä­neen iho­syö­väl­lä kidu­te­tuis­sa hii­ris­sä esiin­ty­nei­den kas­vain­ten mää­rää ilman samaa sot­kua jätet­tyi­hin hii­riin ver­rat­tu­na. #

Kos­ka tut­ki­mus on englan­nin­kie­li­nen ja sen luke­mi­ses­ta täy­tyi­si mak­saa, (mak­sut­ta luet­ta­vis­sa ole­vas­sa) tii­vis­tel­mäs­sä C3G:n läh­teek­si ainoa­na mai­ni­tun black­ber­ryn tark­ka mer­ki­tys jää minul­le hämä­räk­si. Black­ber­ry on nimit­täin pait­si mus­ti­kas­ta toi­si­naan käy­tet­tä­vä nimi­tys (mus­ti­kan var­si­nai­nen englan­nin­kie­li­nen nimi on bil­ber­ry), myös tie­tys­ti kar­hun­va­tuk­ka, jol­lai­sen kuva koris­taa­kin joi­tain täs­tä tut­ki­mus­tu­lok­ses­ta ker­to­via uuti­sia. #

Yri­tin täs­tä syys­tä etsiä tark­kaa tie­toa mus­ti­kan C3G-pitoi­suu­des­ta. Koko mus­tik­kaa ei ollut edes mainittu[alaviite]Kiitos tupla­pas­sii­vi­kis­san pöy­däl­le nos­ta­mi­ses­ta, Ohi Ammut­tu, ja kii­tos sen elu­kan ala­sam­pu­mi­ses­ta, PA![/alaviite] Wiki­pe­dian englan­nin­kie­li­sel­lä anto­sy­aa­ni­si­vul­la lis­tat­tu­jen kas­vien jou­kos­sa. (Mik­si tuo lause kuu­los­ti aivan epä­muo­dos­tu­neel­ta?) (Pitäi­si­kö suluis­sa ole­vat lauseet las­kea mukaan, kun pyri­tään nel­jän lauseen ide­aa­li­seen kap­pa­le­ko­koon?) #

Sen perus­teel­la, mitä löy­sin, vai­kut­taa sil­tä, että perus­ta­vaa laa­tua ole­van, mus­ti­kan anto­sy­aa­ni­pi­toi­suuk­sia kar­toit­ta­van tut­ki­muk­sen ovat teh­neet Suo­ma­lai­nen ja Kerä­nen vuon­na 1961 Suo­men Oy Alko­ho­li­lii­ke Ab:n armos­ta ja myö­tä­vai­ku­tuk­ses­ta. #

“The con­tent and com­po­si­tion of ant­hocy­anins in bil­ber­ries, as well as in blue­ber­ries, has been deter­mi­ned ear­lier by Suo­ma­lai­nen and Kerä­nen (1961), Mar­ti­nel­li et al. (1986), and Wang et al. (2000).” #

Jaa­ko­la, Määt­tä et al.: “Expres­sion of Genes Invol­ved in Ant­hocy­anin Bio­synt­he­sis in Rela­tion to Ant­hocy­anin, Proant­hocy­ani­din, and Fla­vo­nol Levels during Bil­ber­ry Fruit Deve­lop­ment” (479 kt:n PDF-tie­dos­to) (PSLA #

Tut­ki­muk­sen­sa tulok­sis­ta tämä pari­val­jak­ko tie­dot­ti näh­tä­väs­ti tuol­loin Natu­re-leh­den luki­jain pals­tal­la, ja nii­hin­kin käsik­si pää­se­mi­nen on - arvaat­te­kin tämän jo - mak­sun taka­na.) #

Voi­si ehkä olet­taa, että tämä black­ber­ry-nimen kak­sois­mer­ki­tyk­ses­tä joh­tu­va han­ka­luus ei joh­tai­si kovin suu­riin vahin­koi­hin, eli, että C3G:tä oli­si sekä kar­hun­va­tu­kois­sa että mus­ti­kois­sa, mut­ta oli­si kui­ten­kin muka­va saa­da täl­le otak­su­mal­le jon­kin­lai­nen var­mis­tus. Minua vitut­tai­si kel­jut­tai­si suun­nat­to­mas­ti syö­dä jotain kuvi­tel­len sen ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta asioi­ta, jot­ka sit­tem­min osoit­tau­tui­si­vat juu­ri sik­si: pel­käk­si kuvi­tel­mak­si. Vaik­ka tie­dän kyl­lä monia, joi­ta se ei häi­rit­si­si vähää­kään, niin minä tun­ti­sin itse­ni täy­del­li­sek­si aasik­si. Ei sil­lä, että­kö vaik­ka­pa nyt mus­ti­koi­den syö­mi­ses­tä mitään hait­taa oli­si. #

Tämä tämän­päi­väi­nen tehon­purs­kah­duk­se­ni joh­tuu kas­vi­pe­räi­sis­tä ravin­toai­neis­ta sekin: noin ker­ran kuu­kau­des­sa nau­tit­tu­na kofeii­ni on piris­tä­vä huu­me, joka aiheut­taa minus­sa näkö­jään par­haim­mil­laan posi­tii­vi­sek­si tar­mok­si kana­voi­tu­vaa maa­ni­suut­ta. #

Avainsanat: ravinto, terveys
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.9.4 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö