Hei­jas­tus­pin­nal­la on kat­sel­tu India­na Jones ja kris­tal­li­kal­lon val­ta­kun­ta. #

Tie­sin, ettei oli­si pitä­nyt kat­soa tätä elo­ku­vaa. India­na Jones ja kris­tal­li­kal­lon val­ta­kun­ta oli tasan niin väsy­nyt, myö­tä­hä­pe­ää herät­tä­vä hir­vi­tys kuin pel­kä­sin­kin. #

Hei­jas­tus­pin­ta: India­na Jones ja aivo­kuol­leen kal­lon val­ta­kun­ta #

Minä­kin näin elo­ku­van eilen ensim­mäis­tä ker­taa. Koko­nais­vai­ku­tel­ma­ni sii­tä oli sama kuin Marial­la, mut­ta jois­tain yksi­tyis­koh­dis­ta eri. Eten­kin olen sitä miel­tä, että India­na Jones -elo­ku­vien nime­no­maan kuu­luu olla toi­min­nan­täyt­tei­siä, ja että Kris­tal­li­kal­lo epä­on­nis­tui juu­ri sii­nä: enin osa toi­min­nas­ta oli väki­sin vään­net­tyä, väsy­nyt­tä ja epä­us­kot­ta­vuu­des­saan se ylit­ti rajan koo­mi­ses­ta lii­oit­te­lus­ta (à la van­hat IJ-rai­nat) piir­ro­se­lo­ku­va­mai­suu­den puo­lel­le. Mää­räl­li­ses­ti toi­min­taa oli ehkä enem­män kuin aiem­mis­sa elo­ku­vis­sa, mut­ta sitä koko ajan häi­rin­neen täy­sin tyh­jän­päi­vä­sen läti­nän takia minus­ta tun­tui kuin oli­sin kat­sel­lut kor­kein­taan jän­ni­ty­se­lo­ku­vaa, pahim­mil­laan per­he­draa­maa. #

Van­haa Indy-mei­nin­kiä lähim­mäk­si pää­si vii­dak­koon sijoit­tu­nut kil­pa-ajo­koh­taus: sii­nä enin osa toi­min­nas­ta ei men­nyt kar­ri­koi­duu­des­saan lii­al­li­suu­den puo­lel­le, ja oli sen ver­ran tiuk­kaa, että sai kat­so­jan jän­nit­tä­mään. Myös toi­min­taa hel­pot­ta­van komii­kan suh­teen koet­tiin juu­ri tuon koh­tauk­sen lop­pu­puo­lel­la “van­ha Indy” -het­ki, kun Har­ri­son Ford kar­jai­si “woooo­uuuuuu!” #

For­dis­ta puheen ollen, mie­hen ole­mus oli elo­ku­van surul­li­sin­ta antia. En tie­dä, vai­kut­ti­ko hän niin ikä­lo­pul­ta mas­kee­rauk­sen ansios­ta vai sii­tä huo­li­mat­ta. Näyt­te­li­jän kan­nal­ta sopii toi­voa, että kyse oli ohjaa­ja Ste­ven Spiel­ber­gin vir­hear­vios­ta sen suh­teen, mil­tä hah­mon piti näyt­tää. En suin­kaan vas­tus­ta aja­tus­ta India­na Jone­sin van­he­ne­mi­ses­ta; vas­tus­tan sitä, että hah­mon “van­he­ne­mi­nen” rajoit­tuu ulkoi­seen ole­muk­seen ja jut­tui­hin. Roh­ke­nen väit­tää, että oli­sin kel­puut­ta­nut elo­ku­van pal­jon parem­min, jos Indy oli­si ollut sii­nä saman­lai­ses­sa kak­kos­roo­lis­sa kuin Hen­ry Jones van­hem­pi elo­ku­vas­sa India­na Jones ja vii­mei­nen ris­ti­ret­ki. En tar­koi­ta sitä­kään, että For­din oli­si pitä­nyt ryh­tyä con­ne­ry­mai­sek­si hie­nos­te­li­jak­si, mut­ta toi­min­ta­ky­vyn oli­si sen­tään pitä­nyt hei­jas­tel­la hah­mon ikää. Nyt India­na Jones vai­kut­ti ihan höpön­lö­pö­sar­ja­ku­van teräs­vaa­ril­ta. (Sivu­men­nen sanoen muis­te­len Sean Con­ne­ryn­kin sor­tu­neen jois­sain tyys­tin muis­sa elo­ku­vis­sa saman­lai­sen pila­ku­van esit­tä­mi­seen.) #

Nuo­rem­pi pää­osan esit­tä­jä Shia LaBeouf teki mie­les­tä­ni hyvää työ­tä. Vie­ras­tin toki hänen hah­mo­aan, mut­ta isol­ta osin sii­hen­kin oli syy­nä se, että toi­min­ta­san­ka­rin roo­lin peri­mys­ta­pah­tu­ma oli väki­sin mah­du­tet­tu elo­ku­van sisään sen sijaan, että se oli­si esi­tel­ty jo tapah­tu­nee­na heti alus­sa. Toi­saal­ta Mutt ei sen­tään ollut lähes­kään yhtä hyvä mant­te­lin­pe­ri­jä kuin River Phoe­nixin esit­tä­mä nuo­ri Indy oli­si ollut, jos tämä oli­si itsen­sä sijas­ta ollut­kin poi­kan­sa. #

Cate Blanc­het­tin roo­li­suo­ri­tuk­ses­ta ano­nyy­mi kom­men­taat­to­ri sanoo kai­ken tar­vit­ta­van: #

Cate Blanc­hett oli muu­ten käsit­tä­mät­tö­män huo­no tuos­sa. Mis­sä ihmeen vah­vas­sa russ­kiak­sen­tis­sa on brit­tiy­lä­luok­ka­lai­sen kuu­loi­set “öy”:t? #

Ano­nyy­mi @ Hei­jas­tus­pin­ta #

Kris­tal­li­kal­lon pre­mis­si ja sii­hen poh­jau­tu­va lop­pu­hui­pen­nus on toi­nen isom­mis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta, jois­ta olen Marian kans­sa eri lin­joil­la: ava­ruus- tai toi­sen ulot­tu­vuu­den olioi­den yhteys mui­nai­seen kult­tuu­riin oli mie­les­tä­ni oikein hyvin India­na Jones -elo­ku­vaan sopi­va lisä­maus­te, samal­la taval­la tai itse asias­sa näin ateis­tin näkö­kul­mas­ta jopa muka­vam­min kuin Vii­mei­sen ris­ti­ret­ken kris­ti­nus­kon­nol­li­nen ase­tel­ma. Toi­min­nan päät­tä­nyt toi­sek­si­vii­mei­nen koh­taus oli elo­ku­vas­sa yksi niis­tä har­vois­ta, jois­sa ylen­palt­ti­nen tie­to­ko­ne­gra­fiik­ka­te­hos­tei­den käyt­tö puo­lus­ti paik­kaan­sa. Vali­tet­ta­vas­ti ker­ta­kaik­ki­sia yli­lyön­te­jä (kuten mur­me­lit ja muu­ra­hai­set) oli pal­jon enem­män. #

Täh­det: ★ ★ ☆ ☆ ☆ #