Näyttäkää minulle
#3546. Torstai, 23. lokakuuta 2008 klo 17.38.00, kirjoittanut Jani. 3
Mitä elokuvien arviointiin tulee, olen ilmeisesti akselin toisessa ääripäässä kuin PodKaistan Henrik. Olen nimittäin tullut siihen johtopäätökseen, että Godzilla-elokuvat viehättävät minua, koska niissä keskitytään siihen minkä elokuvat osaavat parhaiten: huikeiden ilmiöiden näyttämiseen. #
Viis juonesta! Viis henkilöhahmoista! Viis teemoista ja punaisista langoista! Niitä tulee käyttää korkeintaan tekosyinä, joiden ansiosta päästään näyttämään jotain, mitä oikeassa elämässä ei ikinä varmasti näkisi, kuten satametrisiä hirviöitä tuhoamassa kaupunkeja. Ja sitten tulee keskittyä niihin hurjan näyttäviin ilmiöihin eikä mihinkään hemmetin epäolennaisuuksiin kuten juoneen. #
Elokuvan käyttäminen tarinan kertomiseen on minusta vähintäänkin kömpelö valinta. Kirjassa niitä tarinoita voidaan kertoa niin paljon paremmin, että elokuvaa ei pidä yrittää käyttää siihen, jollei se ole perusteltua juuri äänellisesti ja kuvallisesti poikkeuksellisen olennaisten, eriskummallisten elementtien tähden. #
Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, ettäkö minusta tarina olisi elokuvalle sinänsä pahitteeksi. Kyllä tarinaa saa olla ja se on jopa suotavaa, mutta tärkeintä on kuitenkin se, että on jotain poikkeuksellista näytettävää ja kuuntelutetu..te..ttavaa. Jos ei ole, niin kirja on tosiaankin parempi vaihtoehto. #
Tätä ei myöskään pidä tulkita niin, etteikö tarinoita olisi joskus kerrottu elokuvissakin onnistuneesti, vaikkei elokuva tässä esittämieni vaatimusten mukaan olisikaan ollut perusteltu valinta. Kyllä onnistuneita tarinaelokuvia on muutama, mutta ne ovat kuitenkin loppujen lopuksi poikkeuksia, enkä usko että se johtuu pelkästään Sturgeonin laista tai ohjaajien taidottomuudesta, vaan pohjimmiltaan siitä, että tarinan kertominen kuvia näyttämällä on kuin vasarointi paistinpannulla. Saattaahan se niinkin onnistua, mutta olisi niitä sopivampiakin keinoja. #
Hehee. Minä olen testannut asian puolitieteellisesti Facebookin leffojen arviointihärpäkkeellä, ja minä olen akselin toisessa päässä suhteessa Henrikiin :D