Tyrk­kä­sin juuri broi­le­rin­koi­pia uuniin. #

Äsken asen­sin taas 2 gigaa muis­tia, läp­pä­riin tällä ker­taa. Kau­pat ame­rik­ka­lai­sen dii­le­rin kanssa sujui­vat oikein hyvin, ja kam­mat tuli­vat rapa­kon takaa EBayn kautta ostet­tuina nel­jän­nek­sen hal­vem­miksi kuin jos oli­sin osta­nut ne Huu­to­ne­tin muis­ti­kei­sa­reilta. (Oikeasti, siellä on tyyp­pejä jotka eivät muuta dii­laa­kaan kuin käy­tet­tyjä muis­ti­kam­poja.) #

Sitä ennen olin Espoossa ase­man his­sissä, joka nousi puo­li­vä­liin, pysäh­tyi miet­ti­mään, palasi takai­sin alas, ja uutta puh­tia kerät­ty­ään nousi sit­ten vii­mein kak­kos­ker­rok­seen. Saat­toi­vat jäl­keeni his­sin alao­velle tul­leet siinä jo ihme­tellä, että huvik­se­niko minä siinä ylös ja alas mat­kus­tan sitä yhtä ker­ros­vä­liä. #

Sitä ennen olin polilla. Huo­ma­sin siellä tänään kuinka minulla on ikään kuin kaksi eri mie­li­ku­vaa psy­ko­lo­gista. Toi­nen on rea­lis­ti­nen ja perus­tuu tähä­nas­ti­seen koke­muk­seeni hänestä. Toi­nen taas on minua koh­taan vaa­tiva ja edel­lyt­tää minulta kai­ken­lai­sia asioita: että minun pitäisi pys­tyä ja olla val­mis kai­ken­lai­siin asioi­hin, joi­hin en todel­li­suu­dessa vielä ole. Että minun pitäisi “paran­tua” nopeam­min, “kehit­tyä” nopeam­min. Tämä vaa­tiva mie­li­kuva hii­pii aina vai­vih­kaa rea­lis­ti­sen mie­li­ku­van tilalle, kun psy­ko­logi ei ole yllä­pi­tä­mässä jäl­kim­mäistä ole­malla fyy­si­sesti läsnä. Eten­kin sil­loin kun on vas­toin­käy­mi­siä. #

Tyrk­kä­sin juuri broi­le­rin­koi­pia uuniin. # Äsken asen­sin taas 2 gigaa muis­tia, läp­pä­riin tällä ker­taa. Kau­pat ame­rik­ka­lai­sen dii­le­rin kanssa sujui­vat oikein hyvin, ja kam­mat tuli­vat rapa­kon takaa EBayn kautta ostet­tuina nel­jän­nek­sen hal­vem­miksi...