Kos­ka tämän­päi­väi­nen Sedis-viit­tauk­se­ni tuot­ti epä­sel­vyyk­siä, täy­tyy tar­ken­taa. #

“Her­jo­ja sii­nä on, mut­ta ei her­jaus­ta. Mis­sä sinä sitä näet? Jos täl­lai­sia kir­joit­te­let laki­tul­kin­ta­teos kädes­sä­si, oli­si syy­tä kyl­lä vähän sor­mel­la osoit­taa koh­taa.” #

Sedis #

“her­ja #

1. her­ja­sa­na, her­jaus, par­jaus; louk­kaus, pilk­ka. Sin­ko­si her­jan vas­ten kas­vo­ja. Heit­te­li her­jo­ja vastustajilleen.
2. ark. pila-, leik­ki­pu­he, huu­li. Heit­tää her­jaa. Ohjel­mas­sa esi­tet­tiin suo­ma­lai­sis­ta rajua her­jaa terä­vää irvai­lua, rienausta.”

CD-Perus­sa­na­kir­ja #

Aion täs­sä olet­taa, että Sedis käyt­tää kom­men­tis­saan tuo­ta her­ja-sanaa nime­no­maan sen toi­ses­sa (arki­ses­sa) mer­ki­tyk­ses­sä, kos­ka ensim­mäi­sen (var­si­nai­sen) mer­ki­tyk­sen kans­sa puhe her­jauk­set­to­mis­ta her­jois­ta oli­si jok­seen­kin ris­ti­rii­tai­nen. #

Toi­sek­seen aion olet­taa, että kun Sedis puhuu her­jaa­mi­ses­ta, hän tar­koit­taa sitä, mihin nykyi­ses­sä lais­sa vii­ta­taan kun­nian­louk­kauk­se­na: #

“Ihmi­set saa­vat rikos­lain suo­jaa ensin­nä­kin val­heel­lis­ten tie­to­jen ja vih­jaus­ten esit­tä­mis­tä ja levit­tä­mis­tä vas­taan. Tämä kun­nian­louk­kaus­la­ji oli van­han rikos­lain aika­na nimel­tään her­jaus. Sol­vaus puo­les­taan tar­koit­ti kie­lel­lis­tä, kuval­lis­ta tai muu­ta hal­ven­ta­mis­ta; ansait­se­mat­to­man epä­kun­nioi­tuk­sen osoit­ta­mis­ta tois­ta ihmis­tä koh­taan.” #

Vuor­ta­ma, Kero­suo, s. 84 #

Sanoes­sa­ni, että Sedis her­jaa kuol­lei­ta, en tar­koit­ta­nut, että Sedis syyl­lis­tyi­si johon­kin, mitä voi­tai­siin pitää kun­nian­louk­kauk­se­na. Jos, Sedis, näin ymmär­sit, pahoit­te­len vää­ri­nym­mär­rys­tä omal­ta osal­ta­ni ja teen täs­sä toi­voak­se­ni sel­väk­si myös­kin jul­ki­ses­ti sen, että sitä en todel­la­kaan tar­koit­ta­nut. #

Valit­sin her­jaus-sanan sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, mis­sä itse olen sitä oppi­nut käyt­tä­mään, joka on hyvin arki­nen. Esi­mer­kik­si tuo nykyi­nen (minus­ta suu­reel­li­nen ja sopi­van teen­näi­nen) kun­nian­louk­kaus-sana juri­dis­ten toi­mien pii­riin kuu­lu­vien louk­kaus­ten erot­te­luk­si nii­hin kuu­lu­mat­to­mis­ta pal­ve­lee minun onnek­se­ni juu­ri omaa tapaa­ni käyt­tää her­jaa­mis­ta mel­ko kevein perus­tein. #

Oli­sin sen sijas­ta voi­nut käyt­tää esi­mer­kik­si par­jaa­mis­ta. Tosin tämä herk­kyys her­jaa­mi­nen-sanal­le on näkö­jään jo heti saa­nut minut epäi­le­mään, että jos­tain kul­man takaa tulee­kin joku, jon­ka mie­les­tä taas par­jaa­mi­sel­la minä her­jaan Sedis­tä, ja her­jaa­mi­sel­la hän puo­les­taan tar­koit­taa tuo­ta kun­nian­louk­kaus­ta. #

Plääh. #

Mut­ta toi­vot­ta­vas­ti tämä nyt teki taas asiois­ta hiu­kan epä­sel­vem­piä, kuin mitä ne tähän asti oli­vat. Kii­tok­set Sedik­sel­le kom­men­tis­ta. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]20.02[/klo] Vii­laan sana­muo­to­ja ja pilk­ku­ja. Asian ydin ei muut­tu­ne enää olennaisesti.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]20.06[/klo] Jos­tain pop­sah­te­lee ihan ihme vir­hei­tä tähän mer­kin­tään jokai­sen uudel­leen­jul­kai­sun myö­tä. En luo­vu­ta! En! Viilaan![/muokkaus]
[muokkaus][klo]20.08[/klo] Blog­ge­rin edi­to­ri lisää yli­mää­räi­siä väli­lyön­te­jä ensim­mäi­sen <blockquote>-ele­men­tin eteen joka ker­ta kun mer­kin­nän avaa sii­nä! Piru![/muokkaus]
[muokkaus][klo]17. 8. 19.14[/klo] Muo­toi­lin WP:lle. Nyky­ai­kais­tin tyyliä.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]20. 1. 2009 16.15[/klo] Nyky­ai­kais­tin tyy­liä. Päi­vi­tin linkkejä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #