marginaali

Killing Time

#25968. Tiistai, 29. toukokuuta 2012 klo 18.44.10, kirjoittanut Jani.

Kyl­lä­pä kie­haut­ti aamul­la, kun olin menos­sa polil­le tapaa­mi­seen kah­dek­sak­si, eivät­kä sih­tee­rin­hy­väk­käät pääs­tä­neet sisään, kun kel­lo oli kol­mea vail­le. Annoin suul­lis­ta palau­tet­ta heti kun lau­peu­des­saan suvait­si­vat port­tin­sa ava­ta. Kuu­lem­ma heil­lä on sel­lai­set tur­val­li­suus­sään­nök­set. Pas­kat minä sel­lai­sil­le sään­nök­sil­le hais­ta­tan, ja hais­tat­tai­sin hei­dän­kin ken­gis­sään. Eri asia jos oli­sin tul­lut vaik­ka vart­tia vail­le nor­ku­maan ovel­le, mut­ta ala­ker­ran­kin ulko-ovi avau­tui auto­maat­ti­ses­ti jo viit­tä vail­le, niin sil­ti nämä kanat eivät uskal­la las­kea asia­kas­ta sisään eteis­la­si­ko­pis­ta, kun kel­lo on her­ran­ju­ma­la vas­ta 7.57 eikä 8.00. #

Ikään kuin ne lasi­sei­nät minua pite­li­si­vät, jos aikoi­sin niil­le tosis­sa­ni tul­la anta­maan oikein kas­va­tus­hen­ki­lön kädes­tä. #

Olin pääs­syt hyvin vauh­tiin, joten ladoin sit­ten psy­ko­lo­gin sula­tel­ta­vak­si tuh­din plä­jäyk­sen dis­so­si­aa­tio­ta ja tyh­jyyt­tä. Oli­si taas ollut hyvä osa­ta esit­tää asiat joten­kin ymmär­ret­tä­väm­min, mut­ta kun kyse on juu­ri­kin epä­ko­he­ren­tis­ta todel­li­suus­ko­ke­muk­ses­ta, sitä on mel­kein mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti mah­do­ton­ta veis­tel­lä väli­tet­tä­vis­sä ole­vak­si. Yri­tä­pä vain kuvi­tel­la maa­il­ma sil­loin, kun koko käsi­te­jär­jes­tel­mä­si on altis­tet­tu semant­ti­sel­le kyl­läs­tä­mi­sel­le, asiat ovat lakan­neet ole­mas­ta asioi­ta, hah­mot hah­mo­ja, dede dadaa. #

Töis­tä meni puo­li päi­vää pala­vee­ra­tes­sa, mut­ta ei se meil­lä huk­kaan hei­tet­tyä aikaa ole, niin kuin olen ymmär­tä­nyt muis­sa orga­ni­saa­tiois­sa usein ole­van. Ehkä ko. orga­ni­saa­tiot ovat vain pai­su­neet lii­an suu­rik­si, niin kuin orga­ni­saa­tioil­la on tapa­na vää­jää­mät­tä teh­dä. Sil­loin toi­min­nas­ta tulee teho­ton­ta ja aikaa haas­ka­taan enem­män ja enem­män tyh­jää jaa­rit­tel­len sekä toi­nen tois­taan mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sem­pia, byro­kra­ti­aa tuke­via ja kas­vat­ta­via sään­tö­jä kek­sien. #

Kuten että kuka saa kul­kea mis­tä­kin oves­ta mihin­kin aikaan, Saa­ta­na. #

 

The Outway

#25949. Maanantai, 28. toukokuuta 2012 klo 7.07.27, kirjoittanut Jani.

Mercedes-Benz W191 (tyylitelty mustavalkokuva) Näin unta tun­ne­tus­ta ame­ri­kan­suo­ma­lai­ses­ta seu­ra­pii­ri­nais­toi­mit­ta­jas­ta, joka, uran­sa jo kään­nyt­tyä lie­väs­ti las­kuun ja nai­sen rat­ket­tua hie­man juo­pot­te­luun, kato­si. Tämä tapah­tui vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la, ja sat­tu­mal­ta katoa­mi­seen liit­tyen oli ole­mas­sa mus­ta­val­koi­nen valo­ku­va­to­dis­te: nai­nen oli ollut teke­mäs­sä jut­tua senaat­to­rin vie­rai­lus­ta, ja johon­kin tuos­ta tilai­suu­des­ta otet­tuun valo­ku­vaan oli hei­jas­tu­ma­na (auton ikku­nas­sa tms.) tal­len­tu­nut se, kuin­ka nai­nen nousee val­koi­seen Merce­des-merk­ki­seen autoon kah­den mie­hen kans­sa. Auto oli kuvas­sa tien lai­taan pysä­köi­ty­nä, keu­la suo­raan kat­so­jaa koh­den. #

Mie­his­tä toi­nen oli nuo­rem­pi, toi­nen van­hem­pi ja muis­tut­ti ulko­näöl­tään Freu­dia. Van­hem­pi mies oli pukeu­tu­nut val­koi­seen pukuun ja pana­ma­hat­tuun, ja oli kuvas­sa auton kul­jet­ta­jan­puo­lei­sen oven koh­dal­la nos­taen vasen­ta käm­men­tään eteen­sä ikään kuin sen mer­kik­si, ettei hän­tä saa kuva­ta, ja näyt­täen muu­ten­kin hie­man her­mos­tu­neel­ta. Samal­la nuo­rem­pi mies aut­toi nais­ta sisäl­le autoon pidel­len toi­sen puo­len takao­vea auki. Mie­hiä ja autoa ei kos­kaan tavoi­tet­tu tai tun­nis­tet­tu, ja tämä oli tiet­tä­väs­ti vii­mei­nen havain­to nai­ses­ta. #

Tapaus tun­tui minus­ta unes­sa kar­mi­val­ta, ja näky oli sen ver­ran terä­vä ja piir­tyi näem­mä sen ver­ran vah­vas­ti muis­tiin, että kyke­ni­sin hel­pos­ti toi­sin­ta­maan valo­ku­van ase­tel­man vie­lä nyt­kin. En tosin tie­dä onko pri­kul­leen kuvas­sa näky­neen auton kal­tais­ta Merce­des-mal­lia kos­kaan oikes­ti ollut ole­mas­sa, mut­ta tun­nen toi­saal­ta auto­ja muu­toin­kin sen ver­ran huo­nos­ti, että esi­mer­kik­si joku W191 ajai­si asian oikein hyvin. #

Nai­nen oli kuvas­sa pukeu­tu­nut mus­taan hamee­seen ja takkiin/mitä ne nai­sil­la nyt sit­ten ovat­kaan ja ajal­le tyy­pil­li­seen nais­ten­hat­tuun. Hän hymyi­li iloi­ses­ti kuin valo­ku­vaa var­ten posee­ra­ten, jos­kin sii­tä hiu­kan sivuun kat­soen (arva­ten­kin, kos­ka tämä hei­jas­tus­ku­va ei ollut sii­tä kame­ras­ta, jol­le hän oli­si posee­ran­nut). #

Nai­sen etu­ni­mi oli Annie, ja myö­hem­min Mic­hael Jack­son teki hänen katoa­mi­ses­taan lau­lun. #

Puteliputeliputeli

#25939. Torstai, 24. toukokuuta 2012 klo 21.58.16, kirjoittanut Jani.

Ruu­kaan käy­dä Kam­pin K-super­mar­ke­tis­sa aamul­la nap­paa­mas­sa eväät. Siel­lä on ihan übe­rys­tä­väl­li­set kas­sat! Se on sitä­kin usko­mat­to­mam­paa, että siel­lä on pit­kät jonot, jokai­sel­la suun­nil­leen kak­si tai kol­me ostos­ta, ja pal­ve­lu on ystä­väl­li­syy­des­tään huo­li­mat­ta oikein ripe­ää, eli ne tyy­pit (nai­sia tain­neet olla kaik­ki joi­ta olen näh­nyt) ovat ihan konei­ta. #

Sen sijaan mehu­va­li­koi­ma siel­lä on ihan pas­ka. Tai en tiiä onko se sen parem­pi muu­al­la­kaan, jos hakee sitä mitä minä haen: appel­sii­ni­täys­me­hua, mie­lui­ten hedel­mä­li­han kans­sa, kor­kein­taan lit­ran, mie­lui­ten alle, töl­kis­sä jos­sa on sul­jet­ta­va kork­ki. Siel­lä on kyl­lä val­ta­vas­ti vaih­toeh­to­ja, mut­ta ne ovat soke­roi­tu­ja, makeu­tusai­neu­tet­tu­ja, lit­ran tai isom­pia tai kor­kit­to­mia. #

Lähim­pä­nä ovat kah­den desin lasi­pu­te­lit, mut­ta haluai­sin vähin­tään kak­sin ver­roin. Lit­ran­kin ostai­sin, jos se muut ehdot täyt­täi­si. Puo­len lit­ran tet­ro­ja ei kai teh­dä, ja muo­vi ei vis­siin kes­tä mehun hap­pa­muut­ta. #

Mut­ta light-jää­tee­tä näin siel­lä! Olen ihme­tel­ly ettei mis­sään ole light-jää­tee­tä, mut­ta sie­lä sitä siis on. Ehkä se onkin ihan jär­keen­käy­pää, ku se mehu­hyl­ly muu­ten­ki on täyn­nä aspar­taa­mia. #

City­mar­ke­tis­sa puo­les­taan tänään ihmet­te­lin, että eikö koti­mai­sis­ta mar­jois­ta teh­ty­jä hil­lo­ja muka myy­dä ollen­kaan, vai eivät­kö hil­lo­val­mis­ta­jat ole näh­neet aiheel­li­sek­si ilmoit­taa mar­jo­jen­sa alku­pe­rää sil­loin­kaan, kun koti­mai­suuse­tu oli­si käy­tet­tä­vis­sä. Kun ei nimit­täin mai­nit­tu, aina­kaan puo­luk­ka­hil­lois­sa. #

Päi­vän minä-tri­via­bit­ti: Subia tai muu­ta käsis­tä syö­tä­vää hot­kies­sa­ni kuvit­te­len aina mie­les­sä­ni, että olen tämä tyyp­pi. #

 #

Digifiili

#25933. Keskiviikko, 23. toukokuuta 2012 klo 21.30.31, kirjoittanut Jani.

Voi hyvä Jee­sus että minä rakas­tan tie­to­ko­nei­ta. Käyn nyt, arva­ten­kin töit­ten takia, läpi sel­lais­ta vai­het­ta, että antau­dun täl­le pak­ko­miel­teen­omai­sel­le rak­kau­del­le­ni aivan täy­sil­lä. Imen itsee­ni digi­taa­li­suut­ta enkä enää edes yri­tä pei­tel­lä sitä, että tie­to­ko­neet ovat minus­ta kai­kin tavoin parem­pia ja lähei­sem­piä kuin ihmi­set. Sil­lä, mitä ihmi­set sii­tä ajat­te­le­vat, ei ole minul­le väliä. Haluan ympä­röi­dä itse­ni tie­to­ko­neil­la, nol­lil­la ja ykkö­sil­lä, kää­riy­tyä nii­hin ja uis­ken­nel­la niis­sä. #

(Käyn nyt myös läpi jokail­tais­ta kofeii­ni­kra­pu­laa, jon­ka takia teen kym­men­tä asi­aa yhtä aikaa, tämä kir­joit­ta­mi­nen mukaan­luet­tu­na, ja olen eri­tyi­sen sen­ti­men­taa­li­nen.) #

Olen otta­nut tavak­si juo­da joka aamu lit­ran pul­lol­li­sen vet­tä. (Minä­hän siis olen yksi pul­lo­ve­den vaki­tui­sis­ta kulut­ta­jis­ta, jos­kin kulu­tan tosia­sias­sa vain nii­tä pul­lo­ja. Nii­den pese­mi­nen on niin vihe­liäis­tä, että mie­luum­min mak­san sii­tä, että joku muu tekee sen. Jos kier­rä­tys­muo­vi­pul­lo­ja myy­täi­siin tyh­ji­nä, ostai­sin sel­lai­sia, jos se oli­si eko­lo­gi­sem­paa kuin veden osta­mi­nen. Tai jos nii­tä myy­täi­siin kau­pan hana­ve­del­lä täy­tet­tyi­nä.) #

Niin, siis olen nyt ruu­kan­nut tan­ka­ta sitä vet­tä aamui­sin. Panen sen pul­lon illal­la jää­kaap­piin että se vesi on aamul­la kyl­mää. Kun aina työ­mat­kal­la sitä huo­maa, että täs­sä on mel­koi­nen jano, ehkä se tulee aamu­puu­ron alet­tua sulaa, ja yön jäl­jil­tä­kin tie­tys­ti. Mut­ta sitä ei huo­maa ennen kuin siel­lä bus­sis­sa, ja sit­ten jou­tuu vain kiu­ot­ta­maan kui­va­na. #

Niin olen siis sik­si nyt ruven­nut tank­kaa­maan. Ja kun tun­tuu, ettei töis­sä­kään muis­ta juo­da tar­peek­si. #

Se on aika rank­kaa tou­hua sen pul­lon kit­taa­mi­nen, mut­ta sen jäl­jil­tä on kyl­lä oikein mai­nio olo. Sitä on kuten sanot­tua yön jäl­jil­tä ihan kui­vua kurp­sah­ta­nut, mut­ta tar­peek­si nes­tet­tä saa­tu­aan sitä ikään kuin herää hen­kiin. #

Tosin sit­ten työ­pai­kal­le kerit­tyä­ni sitä onkin sit­ten jo ihan hal­kea­mis­pis­tees­sä. #

Huo­mi­saa­mu­na taas salil­le, jee! #

Keskeytys

#25921. Tiistai, 22. toukokuuta 2012 klo 20.56.30, kirjoittanut Jani.

Kolme oranssia gerberaa Oli vie­lä eilen jalat niin muusi­na vii­kon­lo­pun ree­nien jäl­jil­tä, että oli pak­ko jät­tää tämä päi­vä (aamu) väliin salin osal­ta. Omi­tui­nen päi­vä eilen muu­ten­kin, oli ihan oikea näl­kä illal­la! Enpä ole­kaan aikoi­hin sitä ihmet­tä tun­te­nut. #

Tänään on jo jalois­sa pal­jon parem­pi tun­to. Ruo­ka­ha­lu­kin lois­taa taas pois­sao­lol­laan. Ohjel­man osal­ta päi­vä oli kui­ten­kin eri­lai­nen, kävin töis­tä mut­kan Län­si-Pasi­las­sa (käy­tin aiem­min sisään teke­miä­ni tun­te­ja). Ja olin töis­sä puo­li­sen tun­tia pitem­pään kuin taval­li­ses­ti. Huvin vuok­si vain. #

Sain For­tu­mil­ta tasaus­las­kun. Kulu­tuk­se­ni oli pudon­nut pro­sen­tin, 10 kWh edel­lis­vuo­des­ta. Säh­kö­kat­kok­sis­ta oli hyvi­tet­ty 19,11 euroa. #