#

Kävin­pä tuas liä­kä­ris­sä. Kyse­ly­lo­mak­kei­ta täy­tin aluk­si, ja onnek­si täy­tin ne oikein: tulok­set hei­jas­te­li­vat sitä miten koen­kin voin­ti­ni lää­kean­nok­sen nos­ta­mi­sen takia kohen­tu­neen. Ja kun sivu­vai­ku­tuk­set eivät ole kui­ten­kaan pahen­tu­neet, pää­tet­tiin annos­ta nos­taa vie­lä­kin (kos­ka olos­sa paran­ta­mi­sen ja annok­ses­sa nos­ta­mi­sen varaa sil­ti pii­saa). #

Olin varau­tu­nut sii­hen, että hoi­to­ni on jat­kos­sa resep­tien uusi­mis­ta tk:ssa, mut­ta lää­kä­ri kehit­ti­kin kes­kus­te­lu­jen poh­jal­ta opti­mis­ti­sem­man suun­ni­tel­man, johon sisäl­tyy myös käyn­te­jä polil­la sit­ten jos­kus vuo­den­vaih­teen jäl­keen. Olen kuu­lem­ma vie­lä sen ver­ran nuo­ri, että kan­nat­taa kokeil­la, mikä minua huvit­ti, kun olen itse aja­tel­lut ole­va­ni psyyk­ki­sen kehi­tys­kel­poi­suu­te­ni kan­nal­ta jo ikä­lop­pu raak­ki, jon­ka hyvin­voin­nin paran­ta­mis­yri­tyk­siin ei enää juu­ri kan­na­ta lää­ki­tys­tä kum­mem­pia kei­no­ja haas­ka­ta. #

Lisäk­si oli puhet­ta opis­ke­lu­val­men­nuk­ses­ta, mut­ta onnek­si vain hyvin alus­ta­vas­ti ja varo­vai­ses­ti, eli sitä mie­ti­tään sit­ten sen mukaan kuin­ka nämä nyt käyt­töön otet­ta­vat kei­not tep­si­vät, jos tep­si­vät. Hel­lä­kä­ti­siä siel­lä oltiin muu­ten­kin, mut­ta sain myös sanot­tua sen, kuin­ka aina näis­sä tapaa­mi­sis­sa tup­paan ole­maan miel­lyt­tä­mi­sen­ha­lui­nen ja sik­si lii­al­li­sen inno­kas kaik­keen, ja sit­ten jäl­keen päin ahdis­tun jos olen­kin haa­li­nut nis­koil­le­ni lii­ko­ja. #